Saksanniemen järjestyslipusto
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Artikkeliin lisätty ainoastaan tarkennuksina kaksi viitteen kaltaista merkintää. |
Saksanniemen järjestyslipusto (myöhemmin Lappajärven ratsukoulu[1]) oli Porvoon lähellä Saksanniemessä syksyllä 1917 toiminut poliisikoulu, jossa koulutettiin ratsupoliiseja Suomen senaatille uskollisen järjestysvallan vahvistamiseksi. Helsingin punakaartin hyökkäyksen kohteeksi marraskuun 1917 yleislakon aikana joutunut koulu suljettiin ja perustettiin vuoden 1917 lopulla uudelleen Etelä-Pohjanmaan Lappajärvelle. Suomen sisällissodan aikana sen oppilaista ja opettajista muodostettiin valkoisen armeijan ratsuväkiosastoja.
Perustaminen ja toiminta Saksanniemessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suuriruhtinaskunnan yleinen turvallisuus romahti kesällä 1917 Venäjän rauhattomuuksien seurauksena. Rikollinen aines ryösteli avoimesti ihmisiä kaduilla ja yksityisiin koteihin tunkeuduttiin sillä varjolla, että etsittiin luvattomia aseita. Kauppoja ja apteekkeja ryösteltiin kansanvallan nimissä. Venäläiset, joiden olisi pitänyt valvoa yhteiskunnan järjestystä, eivät puuttuneet asiaan. Setälän senaatti etsi keinoja tilanteen vakauttamiseen.
Syyskuussa senaatti antoi everstiluutnantti Bruno Jalanderille valtakirjan 200 miehen vahvuisen ratsastavan poliisikomennuskunnan perustamiseen järjestyksen ylläpitämistä varten. Osaston toiminta-alueena oli koko Suomi.[2] Helsingin Kaivohuoneella alettiin syksyllä 1917 kouluttaa noin 400 miehen vahvuiseksi tarkoitettua kunnallista poliisijoukkoa, ja senaattori Allan Serlachius käynnisti kaikessa hiljaisuudessa niin sanotun ratsastavan poliisikomennuskunnan koulutuksen syyskuussa 1917 Porvoosta noin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa Saksanniemen kartanossa.
Kouluun värvättiin oppilaita entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja palvelujen harjoittajista. Vasemmistolaisia ei hyväksytty. Lokakuun puolivälissä palveluksessa oli 200 miestä.[2] Koulutettavista kurssilaisista oli tarkoitus muodostaa valtakunnallisen poliisin ydinjoukko. Kouluttajana oli ratsumestari Gaston Ahrenberg apunaan entinen poliisikomissaari Pekka Kuokkanen. Koulutettavan joukon nimeksi tuli Saksanniemen Järjestyslipusto.
Suomalainen vasemmisto ei hyväksynyt poliisien kouluttamista, ja Porvooseen lähetettiin Helsingistä Vilhelm Nikanderin johdolla 350 venäläistä ja heidän aseistamaansa punakaartilaista, jotka hyökkäsivät 17. marraskuuta Saksanniemeen. Siellä koulutettavilla ei ollut kunnon aseistusta, ja he joutuivat pakenemaan. Heistä osa joutui venäläisten ja punakaartien pidättämiksi[3], mutta osa pääsi siirtymään Pohjanmaalle, jossa joukko koottiin uudelleen joulukuussa 1917 Lappajärven Hyytiälän kylään.
Helsingin punakaarti hajotti yleislakon aikana myös Kaivohuoneen poliisikoulun.
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanmaalla oppilaat majoitettiin Niilo Hyytisen johdolla paikkakunnan taloihin.[4] Toimintaa johti eversti K. E. Berg.[2] Kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim antoi Lappajärven Ratsukoululle 25. tammikuuta 1918 käskyn osallistua Pohjanmaan venäläisen varusväen aseistariisuntaan yhdessä suojeluskuntien kanssa 28. tammikuuta alkaen.
Lappajärven Ratsukoulusta käytettiin Mannerheimin käskyssä nimeä Ahrenbergin lipusto[5]. Taistelujen edetessä Seinäjoelle keskitetyistä joukoista alettiin käyttää nimitystä Seinäjoen linnaväki. Sen komentajaksi määrättiin ratsumestari Gaston Ahrenberg. Valkoiset joukot olivat nyt saaneet haltuunsa riittävästi aseistusta ja joukosta kasvoi rakuunarykmentti, joka jaettiin eskadrooniin. Majuriksi ylennetty Ahrenberg pyysi 25. helmikuuta palauttamaan myös Vilppulan rintamalle komennetut miehensä Seinäjoelle, jossa ratsuväen joukot järjestettäisiin uudelleen. Seuraavana päivänä muodostettiin kaksi ratsuväen rykmenttiä. Niistä toisen runkona oli Lappajärven Järjestyslipusto. Sen nimeksi tuli nyt Uudenmaan rakuunarykmentti, ja toinen sai nimen Karjalan ratsujääkärirykmentti.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uola, M.: ”Seinää vasten vain!” Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918. Otava. Helsinki 1998.
- Hannes Ignatius-Kaarle Soikkeli, Yleiskuva Suomen vapaussodasta, Otava 1925. Sivut 40 - 41
- Alanen, Aulis J.: Eteläpohjalaisia taisteluissa 1. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05953-X
- Vilho Niitemaa, Suomen ratsuväen historia, I osa 1917–1939
- Orola, T. Saksanniemen ratsupoliisikoulu. 15-vuotismuistojulkaisu. 1932
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koskela, Esko Julkaisussa Maanpuolustajain joulu 1969, s. 7-9
- ↑ a b c Tiihonen, Seppo: Vallan kumoukset Suomessa 1917-1919. Suomi ja vallan verkostot, s. 160, 249. Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33630-3
- ↑ Kyösti Wilkuna, Kun kansa nousee. Muistelmia ja kokemuksia kansalaissodasta. s. 27. Otava 1918
- ↑ Saksanniemi 1917-1932, Porvoo 1932, "Kun Lappajärvestä tuli Järjestyslipuston uusi koti"
- ↑ Hannes Ignatius-Kaarle Soikkeli, Yleiskuva Suomen vapaussodasta, Otava 1925. Sivu 40
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arno Forsiuksen artikkeli (Arkistoitu – Internet Archive) jossa on lähteet.
- Vapaussodan perintö 1/2012 56. numero. Nina Schleifer & Jyrki Uutela, Saksanniemen pojat.
- "Hei, Saksanniemi, jääkärijoukko..." 15 vuotta Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisesta, Kansan kuvalehti, 11.11.1932, nro 46, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Saksanniemen "järjestyslipusto" ja punakaarti iskevät yhteen, Hakkapeliitta, 16.11.1937, nro 46, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot