Saksan vaalijärjestelmä

Saksan liittopäivät sisältä

Saksan liittotasavallan vaalijärjestelmä säätelee liittovaltion kansallisen parlamentin, liittopäivien, jäsenten vaaleja. Saksan peruslain 38 §:n mukaan vaalien tulee olla yleiset, suorat, vapaat, tasa-arvoiset ja salaiset. Lisäksi Saksan peruslaissa määrätään, että liittopäivien vaalit on pidettävä joka neljäs vuosi ja että voi äänestää ja tulla valituksi täytettyään 18 vuotta.

Kaikki muut liittovaltion vaaleja koskevat määräykset säännellään liittovaltion vaalilailla. Saksasta löytyy 299 yhden edustajan vaalipiiriä ja vähintään 299 edustajaa valitaan puoluelistoilta. Saksalaiset valitsevat kansanedustajansa kahdella äänellä; ensimmäinen ääni annetaan suoraan vaalipiirin ehdokkaalle, jonka on saatava vaalipiirissään eniten ääniä tullakseen valituksi. Toisella äänellä valitaan osavaltion puoluelista kustakin osavaltiossa puolueiden vaalikokousten vahvistamana. Äänestäjä saa jakaa äänensä kahdelle eri puolueelle. Yhden edustajien vaalipiirien voittajat valitaan ensin, ja loput paikat jaetaan suhteellisuuden säilyttämiseksi toisen äänestyksen perusteella. Jos puolue saa läpi enemmän ehdokkaita vaalipiireistä kuin sen suhteellinen osuus puoluelistaäänistä sallisi, syntyy niin sanottuja ylijäämäpaikkoja, jotka hyvitetään muille puolueille lisäpaikoilla suhteellisuuden varmistamiseksi ja näin liittopäivien koko kasvaa. Sama edustaja voi olla ehdolla sekä vaalipiirissä että puoluelistalle. Saadakseen paikkoja suhteellisella edustuksella puolue tarvitsee vähintään 5 % puoluelistaäänistä tai sen on täytynyt voittaa vähintään 3 vaalipiiriä. Tämä sääntö ei koske kansallisten vähemmistöjen puolueita. Postiäänestys on mahdollista hakemuksesta ja jos siihen on perusteltu syy.

Saksan liittopäivien uudet vaalit on järjestettävä aikaisintaan 46 ja viimeistään 48 kuukautta vaalikauden alkamisen jälkeen. Jos liittopäivien vaalikausi päättyy ennenaikaisesti, ennenaikaiset vaalit on pidettävä 60 päivän kuluessa purkamispäätöksestä. Ennenaikaisia vaaleja on tähän mennessä järjestetty kolme: vuosina 1972, 1983 ja 2005. Liittopresidentti määrää lopullisen vaalipäivän ehdolla olevista päivistä, jonka on oltava sunnuntai tai yleinen vapaapäivä.

Itsenäinen ehdokas voi olla ehdolla vaalipiirissä, jos saa kerättyä vaalipiiristä vähintään 200 kannattajakorttia. Puolueet, joilla ei ole edustusta liittopäiville tai osavaltion maapäivillä, voivat asettaa omat puoluelistansa; jos saavat kerättyä vähintään 2000 kannattajakorttia tai vähintään 0,1 % osavaltion äänestäjistä.