Saksan LVI panssariarmeijakunta
LVI panssariarmeijakunta | |
---|---|
Toiminnassa | 15. helmikuuta 1941 - 2. toukokuuta 1945 |
Valtio | Saksa |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Koko | useita divisioonia |
Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
Saksan LVI panssariarmeijakunta (saks. LVI Panzerkorps) oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wehrkreis VI perusti 15. helmikuuta 1941 LVI motorisoidun armeijakunnan esikunnan (saks. Generalkommando (motorisiert) LVI Armeekorps) Bad Salzuflenissa. Armeijakunta nimettiin 1. maaliskuuta 1942 LVI panssariarmeijakunnaksi.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeijakunta liitettiin perustettaessa Armeijaryhmä C:n 11. armeijaan, mistä se siirretiin toukokuussa Saksan yleisesikunnan OKH:n alaiseen 3. panssariryhmään. Panssariryhmä siirrettiin kesäkuussa hieman ennen operaatio Barbarossan alkamista osaksi pohjoisen armeijaryhmän 4. panssariryhmää ollen sijoitettuna Dünaburgiin, Lugaan ja Lowatiin. Armeijakunta liitettiin 16. elokuuta 16. armeijaan ja se siirrettiin 17. syyskuuta keskisen armeijaryhmän 3. panssariryhmään.
Yhtymä selvisi kesä-heinäkuussa 1944 Bobruiskin taisteluista, mutta se kärsi merkittäviä tappioita neuvostojoukkojen murtautuessa Baranovin sillanpäästä tammikuussa 1945. Armeijakunta siirrettiin Berliinin suojaksi, mutta se ei kyennyt siihen. Hitlerin tehtyä itsemurhan 30. huhtikuuta armeijakunta antautui 2. toukokuuta. Monet yhtymän miehistä saivat surmansa sotavankeudessa kuten sen viimeinen komentajakin.
Komentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- LVI motorisoitu armeijakunta[1]
- jalkaväenkenraali Erich von Manstein maaliskuu - syyskuu 1941
- panssarikenraali Ferdinand Schaal 13. syyskuuta 1941 - nimenvaihtoon
- LVI panssariarmeijakunta[2]
- panssarikenraali Ferdinand Schaal - 1. elokuuta 1943
- jalkaväenkenraali Friedrich Hossbach 1. elokuuta - 14. marraskuuta 1943
- jalkaväenkenraali Anton Grasser 14. marraskuuta - 9. joulukuuta 1943
- jalkaväenkenraali Friedrich Hossbach 9. joulukuuta 1943 - 15. kesäkuuta 1944
- jalkaväenkenraali Johannes Block 15. kesäkuuta 1944 - 26. tammikuuta 1945
- ratsuväenkenraali Rudolf Koch-Erpach 26. tammikuuta - 10. huhtikuuta 1945
- tykistönkenraali Helmut Weidling 10. huhtikuuta - toukokuu 1945