Saksan 14. panssaridivisioona

Artillerieführer IV 4. jalkaväkidivisioona 14. panssaridivisioona
divisioonan tunnus
Toiminnassa	1934 – toukokuu 1945
Valtio	Saksa
Puolustushaarat	Maavoimat
Aselajit	Panssari
Tukikohta	Dresden
Sodat ja taistelut	Toinen maailmansota
Infobox OK

14. panssaridivisioona (saks. 14. Panzer-Division) oli Saksan maavoimien panssariyhtymä, joka osallistui toisessa maailmansodassa sotatoimiin.

Perustaminen

Wehrkreis IV perusti lokakuussa 1934 Dresdenissä divisioonan peitenimellä Artillerieführer IV., jonka nimi vaihdettiin Saksan irtautuessa Versailles'n rauhan rajoituksista 15. lokakuuta 1935 4. jalkaväkidivisioonaksi. Sen yksiköt muodostettiin Reichswehrin 4. jalkaväkidivisioonasta. Divisioonan esikunta oli sijoitettu Dresdeniin.

Palvelus

Divisioona oli toukokuussa 1939 Sleesiassa ja se asetettiin liikekannalle 18. elokuuta. Puolan offensiivin alkaessa divisioona ylitti rajan 1. syyskuuta Guttenbergistä osallistuen taisteluihin Lublinitzissä, Mokrsescissä ja Kielcessä. Se osallistui Veikselin ylimenoon Anapolissa sekä eteni sen jälkeen Krasnislawiin. Taisteluiden päätteeksi se osallistui vielä sotatoimiin Lublinissa, Pulawyssä ja Wlodawassa. Divisioona siirrettiin länteen joulukuussa 1939 ja se ryhmittyi Reininmaalle.

Divisioona ylitti Ranskan rajan 10. toukokuuta 1940 St. Vithin kaakkoispuolella. Sotatoimien päättyessä divisioona oli Cherissä. Heinäkuussa se siirrettiin takaisin kotivaruskuntiin Saksaan, missä divisioonasta muodostettiin 14. panssaridivisioona 15. elokuuta 1940 Milowitzin ja Königsbrückin koulutusalueilla. Marraskuussa divisioona liitettiin armeijaryhmä C:n 11. armeijan XLVI armeijakuntaan, mistä se siirrettiin helmikuussa 1941 edelleen armeijaryhmä B:n 17. armeijan XLVII armeijakuntaan. Divisioona oli marraskuussa armeijan reservinä Unkarissa.

Komentajat

4. jalkaväkidivisioonan komentajat

• kenraaliluutnantti Erich Raschick 1. lokakuuta 1934 – 10. marraskuuta 1938
• jalkaväenkenraali Erik Hansen 10. marraskuuta 1938 – 15. elokuuta 1940

14. panssaridivisioonan komentajat

• jalkaväenkenraali Erik Hansen 15. elokuuta – 1. lokakuuta 1940
• kenraaliluutnantti Heinrich von Prittwitz und Gaffron 1. lokakuuta 1940 – 22. maaliskuuta 1941
• panssarikenraali Friedrich Kühn 22. maaliskuuta 1941 – 1. heinäkuuta 1942
• kenraaliluutnantti Ferdinand Heim 1. heinäkuuta – 1. marraskuuta 1942
• kenraaliluutnantti Hans Freiherr von Falkenstein 1.–16. marraskuuta 1942
• kenraaliluutnantti Johannes Baessler 16.–26. marraskuuta 1942
• kenraalimajuri Martin Lattmann 26. marraskuuta 1942 – 1. huhtikuuta 1943
• kenraaliluutnantti Friedrich Sieberg 1. huhtikuuta – 29. lokakuuta 1943
• kenraaliluutnantti Martin Unrein 29. lokakuuta 1943 – 5. syyskuuta 1944
• kenraalimajuri Oskar Munzel 5. syyskuuta – 1. joulukuuta 1944
• kenraaliluutnantti Martin Unrein 1. joulukuuta 1944 – 10. helmikuuta 1945
• eversti Friedrich-Wilhelm Jürgen 10. helmikuuta – 15. maaliskuuta 1945
• eversti Karl Grässel 15. maaliskuuta 1945 – antautumiseen

Lähteet

• Mitcham, Samuel W. Jr: The Panzer Legions: A Guide to the German Army Tank Divisions of World War II and Their Commanders. Stackpole Books, 2007. ISBN 978-0-8117-3353-3 (englanniksi)

Viitteet

Saksan toisen maailmansodan panssaridivisioonat

Heer	Numeroidut 1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9. - 10. - 11. - 12. - 13. - 14. - 15. - 16. - 17. - 18. - 19. - 20. - 21. - 22. - 23. - 24. - 25. - 26. - 27. - 116. Nimetyt Clausewitz - Feldherrnhalle 1 - Feldherrnhalle 2 - Jüterbog - Kempf - Kurmark - Lehr - Müncheberg - Tatra Reservi 155. - 179. - 233. - 273.
Waffen-SS	Leibstandarte Adolf Hitler - Das Reich - Totenkopf - Wiking - Hohenstaufen - Frundsberg - Hitlerjugend
SA	Panssariarmeijakunta Feldherrnhalle
Luftwaffe	Panssaridivisioona Hermann Göring