Saksalainen viittomakieli
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Saksalainen viittomakieli | |
---|---|
Sormiaakkoset saksalaisella viittomakielellä |
|
Muu nimi | Deutsche Gebärdensprache |
Tiedot | |
Alue |
Saksa Belgia |
Puhujia | 80 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Viittomakielet |
ISO 639-3 | gsg |
Saksalainen viittomakieli (saks. Deutsche Gebärdensprache) on pääsääntöisesti Saksan kuurojen yhteisön käyttämä viittomakieli. Lisäksi sitä käytetään jonkin verran myös Belgiassa saksankielisillä alueilla. Sen lähimmät sukulaiskielet ovat puolalainen ja israelilainen viittomakieli.[1][2]
Kielellä on noin 80 000 käyttäjää.[3]
Ensimmäinen kuuroille tarkoitettu koulu perustettiin Leipzigiin vuonna 1788. Viittomakielen käyttö opetuskielenä kiellettiin vuonna 1880. Kiinnostus viittomakielen tutkimusta kohtaan nousi 1970-luvulla ja kuurojen yhteisö alkoi ajamaan kielellisiä oikeuksiaan sekä lisäämään tietoisuutta tilanteestaan. Saksan liittohallitus tunnusti viittomakielen omaksi kielekseen vuonna 2002.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Glottolog 4.5 - German Sign Language glottolog.org. Viitattu 13.12.2021.
- ↑ German Sign Language Ethnologue. Viitattu 13.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Deutscher Gehörlosen- Bund e.V. 2021. Deutscher Gehörlosen-Bund. Arkistoitu 19.9.2021. Viitattu 13.12.2021. (saksaksi)
- ↑ Nationwide Inventory of Intangible Cultural Heritage 2021. German Comission for UNESCO. Viitattu 13.12.2021. (englanniksi)