Sakkolan kirkko
| Sakkolan kirkko | |
|---|---|
 Sakkolan kirkko 1930-luvulla |
|
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Viipurin hiippakunta |
| Seurakunta | Sakkolan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1779 |
| Materiaali | puu |
| Poistui käytöstä | 1941 |
 |
|
Sakkolan kirkko oli Sakkolan seurakunnan kirkko Sakkolassa Suvantojärven pohjoisrannalla.
Sakkolan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kiviniemen kylään 1500-luvun lopulla. Kirkko hävitettiin myöhemmin. 1690-luvulla perustettu Metsäpirtin rukoushuone erotettiin 1902 omaksi seurakunnakseen.[1][2]
Luterilainen seurakunta perustettiin Sakkolaan uudestaan vuoden 1611 jälkeen, jolloin Ruotsi oli vallannut Käkisalmen läänin. Ensimmäinen kirkko rakennettiin kirkonkylään noin 1616. Kirkkoherra oli oletettavasti jo silloin, mutta maininta on vuodesta 1631. Kirkonkylään valmistui uusi kirkko 1674, mutta se paloi salamaniskusta 1770-luvun alussa. Seuraava kirkko vihittiin 1772, mutta senkin poltti salama 1776. Viimeinen, puinen, kirkko valmistui 1779, ja sen rakensi kirkonrakentaja Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen. Kirkko vihittiin 1781. Josef Stenbäck suunnitteli kirkon perusteellisen uusimisen, joka toteutettiin 1912–1913. Kirkkoon kuului myös kellotapuli. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kirkon ympärillä olevalla vanhalla hautausmaalla on vuoden 1918 sisällissodan valkoisten hauta sekä talvi- ja jatkosodan sankarihauta.[2][3]
Kirkon paikalla on jäljellä portaat. Portaiden viereen on tuotu sankarivainajien muistomerkki, joka oli hotellin vieressä Losevossa. Portailla on vuonna 1993 pystytetty muistomerkki. Uusi hautausmaa on tien toisella puolella Pyhäjärven tien varressa ja siellä on myös sotilashautausmaa.[4] Uudelle hautausmalle rakennettiin siunauskappeli.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sakkola. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 19.6.2018
- ↑ a b c Kirkonkylä. Sakkolan kylät. Viitattu 19.6.2018
- ↑ Sakkola, Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Viitattu 19.6.2018
- ↑ Sakkolan kirkon paikka. Sotahistorialliset kohteet. Suomen sotahistoriallinen seura. Viitattu 19.6.2018