Sakari Selin
Sakari Selin (26. heinäkuuta 1924 Tampere – 16. maaliskuuta 2014 Vantaa[1]) oli suomalainen toimittaja, joka toimi pitkään Kansan Uutisten urheilutoimittajana.[2] Hän kirjoitti eläkevuosinaan 1990-luvulta alkaen useita Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa käsitelleitä teoksia, joista osa oli samalla muistelmaluontoisia.[1]
Jatkosodan aikainen toiminta ja sitä koskevat muistelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan aikana Selin toimi Tampereella Pellervo Takatalon johtamassa nuorten kommunistien vastarintaryhmässä.[2][3][4] Selin jäi kiinni syksyllä 1942 ja joutui Valpon julmassa kuulustelussa lopulta paljastamaan myös Takatalon piilopaikan. Selin sai Turun hovioikeudessa elinkautisen vankeustuomion. Hänet vapautettiin sodan päätyttyä.[1] Selin kirjoitti eläkepäivinään vastarintaryhmänsä toiminnasta kertovan tutkimuksen Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko. Vuonna 1992 valmistuneelle teokselle ei kuitenkaan löytynyt kustantajaa aiheen arkaluotoisuuden vuoksi, kunnes Kansan Sivistystyön Liitto julkaisi sen internetissä vuonna 1997. Painettuna se ilmestyi uutta tutkimusta sisältävänä versiona vasta 2011.[2] Samasta ryhmästä kertovassa Hannu Salaman romaanissa Siinä näkijä missä tekijä esiintyvä hahmo Reino Tammelund perustuu löyhästi Seliniin.[5] Selin käytti itsestään samaa salanimeä muistelmateoksensa alkuperäisessä versiossa, mutta vaihtoi sen myöhemmin oikeaan nimeensä. Kalevi Seilonen julkaisi ryhmästä vuonna 1974 haastatteluteoksen Vastarintaliike, jossa Selin esiintyy nimellä ”Jakke”.[2]
Sodan jälkeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selin toimi sodan jälkeen jonkin aikaa Demokraattisen nuorisoliiton johdossa ja Terä-lehden päätoimittajana. Vuosina 1954–1958 hän johti Unkarin radion suomenkielistä toimitusta Budapestissa. Hän julkaisi vuonna 2006 päiväkirjansa Unkarin kansannousun ajalta. Selin toimi vuosina 1958–1973 Kansan Uutisten urheilutoimituksen johtajana ja sen jälkeen Veikkauksen johtajistossa eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Punainen Pohjois-Häme 1935–1944. Kansan Sivistystyön Liitto, 1997.
- Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. Vantaa: Yleinen lehtimiesliitto, 2004.
- Pimeät vuosikymmenet. Demokraattinen sivistysliitto, 2003. kirjaesittely.
- Kapina joka kukistettiin – Sotapäiväkirja Budapestista 1956. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7372-2
- Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. ISBN 978-952-99991-6-3 Teoksen verkkoversio.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Veli-Pekka Leppänen: Sakari Selinin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- ↑ a b c d Elias Krohn: Sodanvastustajien kidutus oli armotonta. Kansan Uutiset, 10.5.2011. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tampereen vastarintaliike puolusti rauhaa dynamiitilla 19.7.2010. YLE Uutiset.
- ↑ Kronikka: Totta ja tarua Pispalan vastarinnasta, Aamulehti 11.2.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Selin, Sakari: Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan, s. 7, 12–14. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. Teoksen verkkoversio Kansan Arkisto.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
