Sakari Kännö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sakari Kännö
Henkilötiedot
Syntynyt7. huhtikuuta 1941 (ikä 83)
Tarvasjoki
Ammatti biologi, hallinto-oikeustuomari ja kirjailija
Vanhemmat Urpo ja Laura Kännö
Puoliso Anja-Marja (Marjukka) Kännö, os. Kuivalainen
Kirjailija
Aikakausi 1969-
Aiheet dokumentit, historia, tarinat Lapista
Pääteokset Mosku (1992), Wallenius-Kännö, Petsamo (1994)
Muuta tietoa

Suomen Kirjailijaliiton jäsen, sotilasarvo luutnantti

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sakari Kännö (s. 7. huhtikuuta 1941 Tarvasjoki) on suomalainen biologi, hallinto-oikeustuomari ja kirjailija.[1][2]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sakari Kännö on syntynyt Turun lähellä Tarvasjoella. Hänen vanhempansa ovat autoilija Urpo Kännö ja Laura Kännö.

Vuonna 1968 Kännö avioitui ja puolisoksi tuli Anja-Marja (Marjukka) Kännö, os. Kuivalainen. Hän on koulutukseltaan luonnontieteen kandidaatti ja toiminut biologian opettajana. Lapsia on kolme.[2]

Opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaaksi Kännö pääsi Elisenvaaran yhteiskoulusta Karinaisten Kyrössä 1961 ja opiskeli Turun yliopistossa biologiaa, pääaineenaan eläintiede. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1971.[1][2]

Työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kännö on toiminut amanuenssina ja assistenttina Turun yliopistossa ja eläinmuseossa vuosina 1967 – 1973.

Kalatalousopettajana hän oli Harjun kalastajakoulussa Virolahdella 1970 – 1973. Välillä Kännö toimi Saaristomeren biologisen aseman (Lohm) asemanhoitajana 1970 – 1971.

Pisimmän toimikauden sijaintipaikkana Kännöillä oli Rovaniemi. Vuosina 1973 – 1994 Kännö toimi kalabiologina Lapissa vesihallinnon tehtävissä, päätyönään vesioikeudellisten toimitusten vahinkoarviot ja toimenpide-esitykset.

Luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvoksena Kännö oli Vesiylioikeudessa Vaasassa 1994 – 1999 ja luonnontalouden alan hallinto-oikeustuomarina Vaasan hallinto-oikeudessa 1999 – 2002. Eläkkeelle hän jäi 2002.[1][2]

Työsisältöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto hankki sähkökalastuslaitteen Saksasta. Kännö tuli uranuurtajaksi ensimmäisenä laitteen käyttäjänä Suomessa. Veteen muodostettiin sähkökalastuslaitteen avulla sykkivä tasavirtakenttä, joka tainnutti kalat niiden määrän arvioimista, näytteenottoa tai mittauksia varten. Kalat voitiin päästää niiden toinnuttua takaisin veteen. Laite hyödytti selvitettäessä ja laskettaessa tietyllä alueella oleva kalakantaa. Kännö käytti laitetta niin etelän kuin Lapin työssään. Saatiin kätevästi mm. taimen- ja harjuskantoja selvitetyksi.

Yliopistotyöaikana Kännö piti kenttäkursseja Saaristomeren biologisella asemalla Seilissä. Merentutkimusalus Arandalla neljänä kesänä hän oli silakkatutkimuksissa.

Virolahdella toimi Valtion kalatalousoppilaitos. Kolmisen vuotta Kännö toimi kalatalousopettajana. Välillä hän toimi vuoden Saaristomeren biologisen aseman asemahoitajan sijaisena.

Oli perustettu Vesihallitus. Piti saattaa kuntoon vesivoimalaitosten retuperällä olleet lupa-asiat. Kännöt muuttivat Rovaniemelle. Kännö selvitteli monta vuotta Kemijoen vaelluskala-asioita. Lapin läänin alueella on monta voimalaitosta. Oli säännöstelty järviä, uitettu, ojitettu, perattu, tehty vesistöissä paljon pahaa. Työ sisälsi katselmustoimituksia, kalatalousvahinkoarvioita, korvausesityksiä. Mitä yksityisille vahingonkärsijöille tulisi maksaa? Vesioikeudessa asioita käsiteltiin ja vahvistettiin. Kaikki voimalaitokset, säännöstelyaltaat, sellutehtaat, uiton tekemiset saatettiin järjestykseen. Kemijoessa menetettiin lohikanta. Vahingonkärsineille maksettiin korvaukset. Vesioikeudellisissa toimituksissa Kännö oli mukana 20 vuotta.

Lapista Kännö muutti Vaasan Vesiylioikeuteen valitusasioita ratkaisemaan. Muutamia insinöörejä ja biologeja, nyt Kännökin, oli lainoppineiden rinnalla tuomarin viroissa. Nimike muuttui hallintotuomariksi organisaatiomuutoksessa. Asianosaisina oli isoja yhtiöitä oli isoja laitoksia, kuten Kemijoki Oy, Pohjolan Voima Oy mutta myös pienempiä yhtiöitä. Oli todistettava, että itse on oikeassa. Ratkaisukokoonpanon jokainen tuomarijäsen otti kantaa kysymyksiin ja jokainen antoi jokaiseen kysymykseen ratkaisunsa. Joskus äänestettiin, joskus oltiin yksimielisiä.[3]

Toimipa Kännö muun työn ohessa kymmenen vuoden ajan nuorena miehenä taksikuskina ja kuorma-auton apumiehenä.[2]

Vuosikymmeniä kaloja tutkinut Sakari Kännö miettii, mitähän hyvää tänään ahvenista laittaisimme?

Kirjoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kännö on työuransa varrella kirjoittanut tutkimustuloksia ja selvityksiä. Niitä on julkaistu kirjoina ja artikkeleina. Tutkimustulosten kirjoittamisessa on hioutunut tarkkuus ja ilmaisun selkeys.

Uusi sektori, romaanikirjallisuus tuli Kännöllä aihepiireihin Lapissa työmatkoilla liikkumisten ja yöpymisten myötä. Kemijoen vartta seuraten mereltä Savukoskelle se mukaan lukien joka taloudessa asioitiin, jopa moneenkin kertaan. Tuli mieleen, että Lapissa koetusta pitäisi kirjoittaa kirja. Savukoskella hän tutustui Hihnavaaroihin. Siellä vaikutti kuuluisa henkilö Mosku, Aleksi Hihnavaara. Hänestä oli kirjoitettu paljon, mm. jääkärikenraali Kurt Martti Wallenius. Mosku on kiinnostava henkilö, hänestä kannattaa tehdä kirja, Kännö arvioi. Hän Savukoskella ja Sodankylässä keräsi aineistoa. Matkoilla joutui olemaan yötä milloin missäkin. Jos Moskun kuva oli seinällä, sopi kysellä, puhua iltakaudet. Myös vapaa-aikaansa Kännö käytti tutkimiseen. Hän haastatteli ihmisiä, kävi arkistoissa tutkimassa. Kahdeksan vuotta hän keräsi aineistoa. Perehtyi porotalouteen, paikallisiin murteisiin. Moskusta Kännö kirjoitti dokumenttiromaanin. Se ei ole fiktioita, ei ole faktaa. Sanotaan, että se on ”faktiota”, toteaa Kännö. - Moskusta valmistui 2003 Tapio Suomisen ohjaama elokuva.

Iso työ Kännöllä oli saattaa Walleniukselta kesken jäänyt Petsamo historiateos julkaisukuntoon. Hän kokosi aineiston ja kirjoitti puhtaaksi.

Olkajoki, tarkoittaa Lapissa sivujokea, oli seuraava teos. Kemijoen olkajoki oli Luirojoki. Fiktiivisillä tarinoilla on löyhä yhteys jokeen. Sinne on sijoitettu novelleja. Pienoisromaaniksi novellit yhdistää samojen henkilöiden ja aiheiden esiintyminen eri novelleissa.

Sopulikaupunki on muisteluteos. Aihe syntyi Luiron latvoilla Lokan järven yläpuolella. Autiotuvan lattian alle oli pesiytynyt vaikka kuinka paljon sopuleita. Niitä juoksenteli ulkonakin. Sopulien kaupunki oli tuvan alla.

Teos Souvi on dokumenttiromaani Kännön isän sotareissusta. Kirjan taustoihin liittyy isän kokemukset ja muistelut autokomppaniavuosilta. Vanhoilla päivillään isä hankki kuusi sinikantista vihkoa ja kirjoitti mitä muisti. Lisäksi Kännö selvitti sota-arkistosta, mitä isän porukat olivat tehneet.

Tarvasjoen 700-vuotisjuhlaan 2015 Kännö teki näytelmän. Näytelmä sisältää kuvitelmia, mitä senajan tarvasjokelaiset ihmiset olisivat puhuneet.

Kännö kuuluu Suomen Kirjailijaliittoon.[3][2]

Sakari Kännö on Varsinais-Suomesta ja puoliso Marjukka Pohjois-Karjalasta. Pariskunta on ratkaissut mielenkiitoisesti eläkeasumisensa. Osa ajasta kuluu Tarvasjoella Sakarin lapsuusmaisemissa, osa Liperissä Marjukan lapsuusmaisemissa.[2]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sakari Kännön pääteoksiin kuuluu Mosku. Kännö on myös kirjoittanut Teppo Korhosen kera Moskun talon pihapiirin kunnostuksesta. Moskun talo jyhkeine uuneineen vuodelta 2002.

Ammattiin liittyviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Piirteitä kalojen ja ympyräsuisten esiintymisestä ja biologiasta eri tyyppisissä lounais-suomalaisissa joissa, Pro gradu-työ : Turun yliopisto, Turku, 1969.
  • Arvio Suolijärvien ja Köykenöjoen vesistöjen säännöstelystä aiheutuneesta kalataloudellisesta vahingosta, Lapin vesipiiri 1976.
  • Irtouiton vaikutukset kalastukseen Ylä-Kemijoella vuosina 1980-1983, Lapin vesipiirin vesitoimisto 1984.
  • Lokan tekojärven lopputarkastus : avustavan virkamiehen lausunto tekojärven rakentamisesta ja käytöstä aiheutuneista kalataloudellisista muutoksista hankkeen vaikutusalueella, Sodankylän kunta 1985.
  • Kalastus, kalakannat ja istutusten vaikutukset Kemijoen rakentamattomassa latvaosassa Savukoskella vuosina 1979-1985. Vesi- ja ympäristöhallitus 1989.
  • Avustavan virkamiehen kalatalouslausunto katselmusasiassa, joka koskee Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaan jätevesien johtamista Kemijärveen, Lapin vesi- ja ympäristöpiiri 1990.
  • Avustavan virkamiehen kalatalouslausunto katselmusasiassa, joka koskee Kemi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n tuotantolaitosten jätevesien johtamista Kemin edustan merialueelle, Lapin vesi- ja ympäristöpiiri 1992.

Toimitus- ja yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • K. W. Wallenius, Petsamo : mittaamattomien mahdollisuuksien maa : historiaa ja kuvauksia. Toimitustyö Sakari Kännö, Otava 1994.
  • Teppo Korhonen, Sakari Kännö, Moskun talo : Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-98. Museovirasto, rakennushistorian osasto 2001.

Kaunokirjallisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ounasjoen kalastus ja kalakannat, Suomen kalastuslehti 94(1987) : 1, s. 13-16
  • Kemijoen vesistön jokien kalatutkimuksien tuloksista vuosina 1979-85, Suomen Kalastuslehti 96(1989) : 5, s. 246-248
  • Kemijoen kalasto ja kalastus nykyisin, Raito 1992 : 2, s. 8-11
  • Moskun erämaista 2000-luvun erämaihin, Lapin kansa 20.4.1993, s. 2
  • Kalakannan kehitys Rovaniemen maalaiskunnan Kuohunkijoessa koskien kunnostuksen jälkeen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 71s. 97-132
  • Lokan tekojärven yläpuolisten jokivesistöjen kalakannan muutoksista, Sakari Kännö, Ahti Mutenia, Tiedonantoja 17 (1981), s. 51-63
  • Arvoituksellinen harjus, Kalamies 1993 : 4, s. 10-11
  • Paha-Mosku ja jälkipuheet, Lapin kansa 20.2.2003

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sakari_Kännö&oldid=21874345”