Saintvincentinamatsoni
Saintvincentinamatsoni | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
Suku: | Amatsonit Amazona |
Laji: | guildingii |
Kaksiosainen nimi | |
Amazona guildingii |
|
Katso myös | |
Saintvincentinamatsoni Wikispeciesissä |
Saintvincentinamatsoni (Amazona guildingii) on värikäs amatsonien sukuun kuuluva papukaijalintu. Se elää vain Saint Vincentin saarella.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsoni kasvaa 40–46 cm pitkäksi. Aikuisilla saintvincentinamatsoneilla on joko keltaisen- ja ruskeankirjava tai vihreä perusvärimuoto, mutta kahta täysin samanväristä lintua ei ole. Vihreässä värimuodossa höyhenet niskasta pyrstön alkuun ovat likaisenvihreitä. Pyrstö on pääosin sininen mutta siinä on vihreää ja keltaista. Niska on vihreä, ja päässä on valkoinen ja sininen puolikas. Ruskeassa värimuodossa selkä on ruskea, siivet ovat ruskeat, siniset ja oranssit, pyrstön yläosa on sininen ja alaosa on keltainen. niska on vihreä, pää silmien takana on sininen ja silmien edessä oranssi ja keltainen. Nuoret linnut muistuttavat väreiltään aikuisia mutta ovat himmeämpiä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsonia tavataan vain St Vincentilla. Saintvincentinamatsonit elävät pienissä parvissa ennen parittelun alkua.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsoni asuu kosteissa metsissä 350–600 metrin korkeudessa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsonit pariutuvat tammi-helmikuussa. Ne pesivät mielellään sopivissa suurissa puissa olevissa pesäkoloissa. Naaras hautoo yksin kahta munaa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsonit syövät hedelmiä, siemeniä ja kukkia.
Uhkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saintvincentinamatsoni on kärsinyt suuresti metsästyksestä ja metsien raivauksesta. Aikaisemmin se oli välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon mutta vuonna 1998 aloitetun tarhausohjelman avulla sen kanta on nykyään 450–500 yksilöä. Laji on siis ainakin toistaiseksi turvassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otavan lintutieto, Otava
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Amazona guildingii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)