Saint Vincent ja Grenadiinien maantiede
Saint Vincentin ja Grenadiinien saarivaltio koostuu Saint Vincentin pääsaaresta ja Pohjois-Grenadiinien saaristosta. Saaret kuuluvat Karibian Pieniin Antilleihin ja ovat suurimmaksi osaksi tuliperäisiä.
Valtion kokonaispinta-ala on 389 km², josta peräti 344 km² on Saint Vincentin saarta.
Saint Vincent
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Saint Vincent
Saint Vincent on vuoristoinen saari, jonka maisemaa hallitsee pohjois-eteläsuunnassa oleva vuorijono. Sen ja samalla myös koko valtion korkein huippu on tulivuori La Soufrière (1234 m), joka on edelleen aktiivinen. Se aiheutti suurta tuhoa 1891, vuonna 1902 sen purkaus tappoi 2000 ihmistä, ja vuoden 1979 purkaus vahingoitti saaren maataloutta ja turismia. Vuorten rinteitä saaren itäpuolella peittävät tiheät metsät, joita halkovat useat joet ja purot.
Saarella sijaitsee Saint Vincentin ja Grenadiinien pääkaupunki Kingstown. Muita isoja asutuskeskuksia saarella ovat Georgetown ja Chateaubelair.
Grenadiinit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Grenadiinit
Saint Vincentiin ja Grenadiineihin kuuluu Grenadiinien saariryhmästä Pohjois-Grenadiinit. Suurin osa niistä on korallisaaria. Joitakin saaria kutsutaan osuvasti nimellä "All Awash Island" (suom. Kaikki veden peitossa -saari), koska välillä ne jäävät kokonaan veden alle. Grenadiinit muodostavat oman kuntansa (parish), jonka pääkaupunki on Port Elizabeth Bequian saarella.
Pohjois-Grenadiinien saaret pohjoisesta etelään:
- Young Island
- Bequia
- Petite Nevis
- Quatre
- Bettowia
- Baliceaux
- Mustique
- Petite Mustique
- Savan
- Petite Canouan
- Canouan
- Mayreau
- Tobago Cays
- Union Island
- Petit Saint Vincent
- Palm Island
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vakaat pasaatituulet leudontavat muutoin saarella vallitsevaa trooppista ilmastoa. Saaristossa on sadekausi touko–marraskuussa. Hurrikaanit voivat yltää Saint Vincentille ja Grenadiineille; viimeisin hurrikkaani iski vuonna 1980.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 397. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9