Saint Louis (joki)
| Saint Louis | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Seven Beaverin järvi [1] |
| Laskupaikka | Yläjärvi [1] |
| Maat |
 Yhdysvallat |
| Pituus | 288 [1] km |
| Virtaama | 66 [1] m³/s |
| Valuma-alue | 10 100 [1] km² |
Saint Louis on Yhdysvalloissa virtaava, lähes 290 kilometriä pitkä joki, joka on Nipigonjoen jälkeen toiseksi suurin Yläjärven latvajoki. Sen valuma-alue sijaitsee suurimmaksi osaksi St. Louisin piirikunnassa ja käsittää 9 400 neliökilometriä Minnesotan osavaltiossa sekä 700 neliökilometriä Wisconsinin osavaltiossa.[1]
Luonto ja maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saint Louis saa alkunsa Seven Beaverin järvestä Mesabi Rangen laajalla rautamalmivyöhykkeellä. Sieltä se virtaa moreenipitoisten metsämaiden halki kohti lounasta ja kohtaa useita pieniä sivujokia. Floodwoodin kylän kohdalla joki kääntyy kaakkoon, ja pian Brookstonin jälkeen siihen laskee Cloquetjoki. Thomsonista alavirtaan maisemat muuttuvat nopeasti, kun joki sukeltaa syvään ja kapeaan rotkoon ja ohittaa Jay Cooke State Parkin savikivi- ja grauvakkamuodostumat sekä muinaiset punasavikerrostumat, jotka jäivät jäljelle Duluthin jääjärvestä. Joenuoma on tehnyt noin 290 kilometriä pitkän, C-kirjaimen muotoisen matkan, kunnes se lopulta levenee Yläjärveen päättyväksi pitkäksi estuaariksi.[1]
Saint Louisin sokkeloinen estuaari on pinta-alaltaan lähes 50 neliökilometriä ja siihen kuuluu lukuisia saaria ja poukamia. Suurimpia lahtia ovat St. Louis Bay, Superior Bay ja Allouez Bay, johon laskee Nemadjijoki lounaasta. Estuaarin rannoilla on paljon teollisuutta Yläjärven lähistöllä, mutta kauempana sisämaassa se on ainakin osittain luonnontilainen. Minnesotan ja Wisconsinin välinen raja myötäilee estuaarin kulkua sen suulle asti.[1]
Historia ja merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkeologiset löydökset osoittavat, että Saint Louisin ympäristössä oli ihmisiä jo 7000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, jotka vuoden 1000 eaa. paikkeilla alkoivat viljellä intiaaniriisiä ja perustaa pysyviä kyliä. Ranskalaisten tutkimusmatkailijoiden Pierre-Esprit Radissonin ja Médard des Groseilliers’n käydessä seudulla vuonna 1659 siellä eli dakotaintiaaneja. Vuoteen 1776 mennessä dakotien tilalle oli muuttanut Suurten järvien alueelta ojibwoita, jotka ovat yhä alueen suurin alkuperäiskansa.[2]
Saint Louisin ympäristöön perustettiin 1700-luvulla useita turkiskauppaan keskittyneitä kauppa-asemia, mutta varsinaisesti seutu alkoi kehittyä vasta seuraavalla vuosisadalla. Jokisuulle perustettiin Superiorin (1853) ja Duluthin kylät (1856), joista kasvoi muutamassa vuosikymmenessä kauppaa ja teollisuutta harjoittavia satamakaupunkeja. Nykyään Saint Louisin vesistöalueella elää yhteensä noin 210 000 ihmistä, joista hieman yli puolet asuu Duluthissa ja Superiorissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The St. Louis River System Remedial Action Plan St. Louis River Alliance. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saint Louis (joki) Wikimedia Commonsissa
