Saharansarvikyy
| Saharansarvikyy | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Kyykäärmeet Viperidae |
| Suku: | Cerastes |
| Laji: | cerastes |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cerastes cerastes |
|
| Katso myös | |
Saharansarvikyy (Cerastes cerastes, vanh. Cerastes cornutus) on Pohjois-Afrikan ja Lounais-Aasian autiomaissa elävä 60–85 cm pitkä myrkkykäärme. Sen nimi johtuu kahdesta silmän yläpuolella olevasta suuresta sarvimaisesta harjasuomusta, mutta myös sarvettomia yksilöitä esiintyy.[2] Sarvien tehtävästä ei ole tarkkaa tietoa. Erään teorian mukaan ne voisivat toimia silmien varjostajina tai auringonvalolta suojaajina. Harmaanruskean käärmeen selässä on haalistuneita tummia laikkuja, mikä antaa niin hyvän suojan, että sekä vihollisten että saaliiden on lähes mahdotonta havaita sitä.[3] Saharansarvikyy viettää päivät usein hiekkaan kaivautuneena tai koloissa kasvien suojassa, mistä käsin se tekee nopeita iskuja saalista kohti. Saharansarvikyy varoittaa uhkaajaa sahamaisella äänellä, jonka se saa aikaan hankaamalla karheita kyljen harjasuomuja toisiinsa.[2] Käärme etenee irtonaisella hiekalla sivukelaustekniikalla, jolloin se jättää ”S”:n muotoisen jäljen hiekkaan. Sen ravintoon kuuluu ennen kaikkea liskot, kuten skinkit ja ripsusisiliskot, mutta myös pikkunisäkkäät ja linnut. Saharansarvikyyn lisääntyminen poikkeaa useimmista sukulaisistaan siinä, että se ei synnytä eläviä poikasia[3] vaan munii 10–23 munaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wagner, P., Wilms, T., Niagate, B., Joger, U., Geniez, P., Mateo, J.A., El Mouden, E.H., Slimani, T., Nouira, M.S., Baha El Din, S., Busais, S.M.S. & Al Jumaily, M.M.: Cerastes cerastes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c O'Shea M. & Halliday T., Matelijat ja sammakkoeläimet, readme.fi 2009, s. 182
- ↑ a b Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s. 170