Saharan pumppu -teoria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Tassili n'Ajjerin kansallispuiston kalliokaiverruksia.

Saharan pumppu - teoria väittää, että Saharan ilmastonmuutokset ovat vaikuttaneet ihmisen ja eläinten vaellukseen. Saharan tiedetään olleen välillä aavikkoa, välillä kosteampaa savannia. Kun Sahara oli aavikkoa, eläinten ja ihmisten kulku sen läpi estyi. Esimerkiksi alkuihminen ei osannut kulkea kamelikaravaaneilla aavikon halki. Eräässä vaiheessa Niilikin lakkasi virtaamasta, mikä esti kulun pitkin sen vartta. Kun Sahara oli savannia, sen läpi saattoi helpommin kulkea pohjoisesta etelään ja toisin päin. Tällöin Sahara toimi kuin pumppu, joka välillä estää, välillä sallii kulun lävitseen. Näin "Saharan pumpun" on väitetty vaikuttaneen varsinkin ihmisten ja eläinten vaellukseen Afrikasta Aasiaan.

Saharan synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahara on osa Afrikkaa, joka on liikkunut mannerliikuntojen mukana satojen miljoonien vuosien ajan. Näin ollen Saharassa on ollut milloin mannerta, merta, jäätikköä, trooppista kasvillisuutta, autiomaata ja muita maastotyyppejä.

Noin 450 miljoonaa vuotta sitten Saharassa oli jääkausi,[1] kun alue oli mannerliikuntojen takia lähellä etelänapaa[2].

Myöhäisdevonilla 360 miljoonaa vuotta sitten Sahara oli eteläisen pallonpuoliskon lämpimänlauhkealla alueella[3]. Saharan pohjoisosassa oli kuivaa, ehkä jopa aavikkoa alakivihiilikaudella[4]. Näihin aikoihin maa-alaa kuivattanut jättimanner Pangaia oli muotoutumassa. Pangaian aikoihin Saharassa saattoi olla aavikkoa. Hiilikaudella suuri meri peitti ison osan aavikosta[5], mutta se kuivui.

Jurakaudella dinosaurusten vallitessa eläimistöä Saharassa oli jopa 5000 metriä syvä meri[1] ja manneralueiden ilmasto yläjurakaudella kostean trooppinen[6]. Saharan suuria pinnanmuotoja syntyi noin 125 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Gondwanamantereen hajoamiseen liittyneet mannerliikunnot rutistivat Afrikkaa synnyttäen muun muassa Tšadin altaan[7]. Liitukaudella 130 miljoonaa vuotta sitten pohjoisessa ja etelässä oli suuria merialueita[5]. 70 miljoonaa vuotta sitten Saharassa oli yhä joillain alueilla merta[7] ja maa-alue oli kuivunut liitukauden varhaisvaiheesta[8]. Välimeren leveyksillä olleen Tethysmeren sulkeutuminen lienee ainakin osin kuivattanut Saharaa.

Nykyisen Saharan synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden alusta lähtien Saharan alue on ollut ajoittain aavikkoa, ajoittain kosteaa ruohosavannia. Tiedot Saharan ilmastogeologisesta historiasta ovat vieläkin varsin niukkoja. Todella lujat todisteet mantereelta Saharan aavikkoluonteesta ovat TL-ajoitusten mukaan Tunisiasta vasta 86000 vuoden takaa[9]. Merenpohjakerrostumat ja maapallon ilmaston yleinen kehitys viittaavat siihen että Sahara olisi huomattavasti vanhempi. Maapallon ilmaston kuivuessa ja kylmetessä viimeisten muutaman kymmenen miljoonan vuoden aikana, on Saharan taipumus aavikoitumiseen lisääntynyt. Mioseenilla tapahtui suuri ilmaston kylmeneminen, joka lienee liittynyt ainakin osin Saharan ainakin tilapäiseen ilmestymiseen[10] viimeistään noin 7 miljoonaa vuotta sitten[11]. Jotkut merenpohjan pölykerrostumat viittaavat siihen että Sahara olisi ollut ajoittain aavikkoa mioseenilla ja plioseenilla[11]. Pöly olisi kulkeutunut Saharan hiekkamyrskyistä merenpohjaan. Tämä sopii kuvaan, jonka mukaan maapallon ilmasto kuivui neogeenilla, jolloin se myös viileni. Sahara ilmaantui viimeistään varhaisplioseenilla noin 5 miljoonaa vuotta sitten[12]. Kosteana kautena monsuunirintama vaelsi jopa 1200 kilometriä nykyisestä pohjoiseen[13]. Niili lakkasi virtaamasta noin 1,8–0,8 miljoonaa vuotta sitten, mikä esti eliöiden kulun sen kautta.

Pleistoseenin lopun Sahara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkausien ja niiden välisten interglasiaalien vuorottelu lienee vaikuttanut huomattavasti Saharaan[14]. Kylmän Saale-jääkauden ollessa huipussaan noin 150 000 vuotta sitten Sahara oli luultavasti nykyistä viileämpi ja laajempi[15]. Eem-lämpökaudella saattoi taas kulkea Saharan läpi. Silloin oli menossa Abbassian pluviaali. Noin 100 000 vuotta sitten Sahara oli nykyistä kosteampi, ja Välimeren kasvillisuus pihlajineen ja mäntyineen ulottui Saharan keskiosiin Ahaggar- ja Tibesti-vuorille asti[16].

Viime jääkauden Sahara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkaudella joka alkoi noin 115 000 vuotta sitten Sahara oli kuiva kylminä stadiaaleina ja kostea lämpiminä interstadiaaleina. Lämpimällä kaudella trooppinen nousuvirtaus synnytti Afrikkaan laajemman matalapaineen joka imi mereltä kosteaa ilmaa Saharaankin. Näin Afrikan monsuuni oli voimakkaampi[17]. Kylmällä kaudella kosteutta siirtyi mereltä vähemmän.

Saharassa oli viime jääkauden lopuilla suuria järviä, mm. Megetshad ja Arawanjärvi Timbuktun pohjoispuolella[5]. Sahara kuivui Eem-kauden jälkeen ajaksi 115 000–90 000 vuotta sitten ja noin 85 000 vuotta sitten päätellen sen vieressä olevasta Israelin Negevistä. Kun Sahara kuivui, akaasiat levisivät Ahaggarin seuduille Saharan eteläpuolelta[16].

Noin 50 000 vuotta sitten akaasiatkin eristyivät kuivumisen takia suojaisiin paikkoihin Saharan vuorille[16] ja 40000 vuotta sitten Sahara oli jo aavikkoa. Jossain jääkauden keskivaiheilla koettiin Mousterin pluviaali. Viimeisten muutaman kymmenen tuhannen vuoden aikana Sahara on ollut välillä savannia, välillä aavikkoa[1]. Silloin kun Sahara kuivui, mereltä puhaltavat monsuunituulet heikkenivät[18].

Jääkauden huippukaudella monsuuni ulottui vain kapealle alueelle päiväntasaajalla heinäkuussa. Laajoilla alueilla Pohjois-Afrikassa tuuli puhalsi lännestä ja luoteesta[19].

Jääkauden ollessa ankarana noin 22 000–10 500 vuotta sitten[20] Sahara oli huomattavasti nykyistä laajempi[21]. Sahara ulottui 400 km nykyistä etelämmäs[1]. Monsuunirintama ITCZ toi sateita vain noin 20:nnelle leveyspiirille asti.

Asutusta oli silloin lähinnä vain Niilin laaksossa[22][23]. Noin 14500 vuotta sitten tapahtui äkillinen kostuminen, kun ilmasto lämpeni jääkauden lopussa Bölling-Alleröd-kauteen. Mutta sitten tuli kuiva kausi.

Holoseenin Sahara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 10500 vuotta sitten kosteat sateet muuttivat Saharan vähitellen savanniksi[20]. Aivan jääkauden päättymisen jälkeisellä kaudella Sahara oli noin 10 400–8 900 vuotta sitten huomattavasti nykyistä kosteampi[24] ja laajalti savannia.

Noin 7500–7000 eaa. alkoi kosteahko neoliittinen subpluviaali. 7000–5300 eaa. kosteassa Saharassa paimennettiin muun muassa vuohia, lampaita[20] ja nautojakin ja ihmisasutus oli laajaa. Noin 6000 eaa. piirsivät Ahaggar-vuorten silloisella savannilla eläneet metsästäjät kalliomaalauksia joissa näkyi savannieläimistöä[25]. Maalaukset esittävät puhveleita, krokotiileja, kirahveja jne[1]. Noin vuoteen 4000 eaa. asti Välimeren kasvillisuutta muistuttava pensasto ulottui Keski-Saharaan asti ja Keski-Saharan vuorilla kasvoi Välimerelle tyypillisiä vaahteroita, saarneja, saksanpähkinöitä ja lehmuksia[26].

Tämän jälkeen ilmasto kuivui, mutta kosteus palasi vielä aaltoillen muutaman kerran. Kuivuminen aavikoksi tapahtui 7300–5500 eaa.[20] aikana, jolloin aavikko laajeni ja kosteat alueet supistuivat. Noin 4000 eaa. Niili virtasi nykyistä vuolaammin, kun Etiopian ylämailla satoi enemmän kuin nykyään. Se johtui pääosin voimakkaammasta monsuunista.

Melko kosteaa oli vielä 5 000 vuotta sitten, jolloin Sahara lienee muistuttanut lähinnä kuivaa savannia. Sahara kuivui nykyiselleen noin 3 700 vuotta sitten. Noin vuoden 1 200 eaa. tienoilla[27] laajalti vielä nykyistä kosteammassa Saharassa matkusteli sotureita hevosella ratsastaen ja kulkien hevosten vetämissä sotavaunuissa mm. maalauksista päätellen. Näihin aikoihin Saharassa ollut Välimeren kasvillisuus korvautui etelästä tulleilla piikkipensailla[27]. Hevosetkin hävisivät maalauksista, ja noin 100-luvulla jaa. oli jo kameleita, jotka yleistyivät 300-luvulle tultaessa[27].

Alkuihmisiä ja nykyihmisiä, joiden vaellukseen Saharan pumppu vaikutti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eronen, Matti: Jääkausien jäljillä. (Ursan julkaisuja 43) Helsinki: Ursa, 1991. ISBN 951-9269-59-2
  • Nilsson T.: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664
  • Haggett P. (toim.): Pohjois-Afrikka. (Sarja Maailma tänään, nide 16, Tieteen kuvalehden kirjasto, Alkuperäisteos North Africa, Andromeda Oxford 1994) Bonniers Kööpenhamina 1998. ISBN 87-427-0810-9
  • Encyclopedia Britannica Macropedia, 1985, artikkeli Africa
  • Encyclopedia Britannica Micropedia, osa 10, 1993, artikkeli Sahara
  • Swift, Jeremy: Sahara. (Maailman villi luonto/Time-Life-kirjat) Suomentanut Ilona Sevelius. WSOY, 1982. ISBN 951-0-10936-3
  • Ruddiman, William F.: Earth's climate : past and future. Worth, 2008. ISBN 9780716784906
  • Hawks ?

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Has Sahara Always Been a Desert? Softpedia Sci Pry February 14th, 2007 By Stefan Anitei
  2. ↑ Middle & Late Ordovician Climate (440 million years ago) Scotese
  3. ↑ Late Devonian Climate. Scotese
  4. ↑ Early Carboniferous Climate. scotese.com
  5. ↑ a b c Swift 1982, s. 42
  6. ↑ Late Jurassic Climate, scotese.com
  7. ↑ a b Haggett-Hakanen 1998, s. 82
  8. ↑ Late Cretaceous Climate. scotese.com
  9. ↑ Hawks 2009lähde tarkemmin?
  10. ↑ The Late Miocene climate response to a modern Sahara desert Arne Micheels, Jussi Eronen and Volker Mosbrugger, Global and Planetary Change Volume 67, Issues 3–4, June 2009, Pages 193–204
  11. ↑ a b Sahara at least 7 million years old John Hawks Webblog genetics and evolution, Saturday February 11 2006
  12. ↑ EB Micropedia 10, s. 302 artikkeli sahara
  13. ↑ EB 1985, osa 13, s. 104
  14. ↑ Ruddiman 2008, Earths Climate Past and Future Second edition, 2008, s. 141, s. 144, s. 145, s146
  15. ↑ Africa During the Last 150,000 Years
  16. ↑ a b c Pohjois-Afrikka, Peter Haggett, Päätoimittaja, Suom kääntäjä ja toim. Timo Hakanen, Sarja Maailma tänään nide 16, Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonniers Kööpenhamina 1998, ISBN 87-427-0810-9, Alkuperäisteos North Africa, Andromeda Oxford 1994, Luku Saharan kasvillisuus, s. 90
  17. ↑ Ruddiman 2008, Earths Climate Past and Future Second edition, 2008, s. 140
  18. ↑ Jääkausien jäljillä, Matti Eronen, URSA 1991, s. 226
  19. ↑ The Pleistocene, Tage Nilsson, Reidel 1983, Reidel Member of Kluwer Group, Dordrecht, ISBN 90-277-1466-5, s. 344
  20. ↑ a b c d How old is the Sahara Desert? Yahoo Answers
  21. ↑ Africa, Qen Review and Atlas of Palaeovegetation Last modified 16th April 199
  22. ↑ Tieteen kuvalehti, Toukokuu 2009
  23. ↑ A timeline map of rainfall and human occupancy in the Sahara Desert. LiveScience Image Gallery
  24. ↑ Jääkausien jäljillä, Matti Eronen, URSA 1991, s. 226, s. 225
  25. ↑ Haggett-Hakala 1998, s. 82
  26. ↑ Swift 1982, s. 47
  27. ↑ a b c Swift 1982, s. 48
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saharan_pumppu_-teoria&oldid=22808273”