Vartiolaiva Tursas
Vartiolaiva Tursas | |
---|---|
Tursas |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Jos Boel & Zohnen, Temsche, Belgia |
Laskettu vesille | 1938 |
Palveluskäyttöön | 1939 |
Poistui palveluskäytöstä | 1950 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 360 t |
Pituus | 40,4 m |
Leveys | 7,1 m |
Syväys | 4,3 m |
Koneteho | 620 hv |
Propulsio | dieselmoottori |
Aseistus | |
Aseistus |
1 x 75 mm tykki 2 x 20 mm Madsen pikatykki |
Vartiolaiva Tursas oli Suomen merivartiolaitoksen ulkovartiolaiva, joka sekä talvi- että jatkosodassa liitettiin Suomen merivoimiin.
Hankinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temscheläisen Jos Boel & Zohnenin valmistama alus ostettiin 1939 Belgiasta, jolloin sen nimenä oli Baltic. Alus tuotiin 14. kesäkuuta 1939 Suomeen, minkä jälkeen se muutettiin ulkomerikalastustroolarista ulkovartiolaivaksi.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan alettua alus liitettiin Ahvenanmaalla saattolaivueeseen. Se oli 13. tammikuuta 1940 suojaamassa sukellusvenehyökkäykseen joutunutta saattuetta. Jäljittäessään Neuvostoliiton Itämeren laivaston sukellusvenettä Štš-324 saattaja Aura II upposi syvyyspommin räjähdettyä kannella. Tursaksen miehistö pelasti 15 uponneen aluksen eloonjäänyttä.[1]
Jatkosodassa Tursas kuului saattajalaivueeseen, jonka mukana se torjui sukellusveneitä. Sotatoimien päätyttyä alus palautettiin 1944 rajavartiolaitokselle. Siihen asennettiin 1952 jääkeula. Alus oli 1959 peruskorjattavana, jolloin siihen asennettiin jääperä, uusittiin kansirakenteet ja asennettiin uusi tehokkaampi 960 hevosvoiman moottori. Alus muutettiin 1974 tukialukseksi, jolloin se varustettiin merivartioasemaksi. Aluksen sijoituspaikkoina olivat Fagerholma, Korppoon ja Nauvon välisen salmen eteläpäässä ja myöhemmin Stormalön ranta Paraisten länsipuolella.[2]
Alus poistettiin käytöstä samannimisen ulkovartiolaivan valmistuttua.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0
- Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.