Saattaja Hämeenmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeenmaa
Hämeenmaa 1983
Hämeenmaa 1983
Aluksen vaiheet
Rakentaja Telakka № 820, Kaliningrad
Kölinlasku 29. heinäkuuta 1956
Laskettu vesille 28. joulukuuta 1956
Palveluskäyttöön 30. toukokuuta 1957
Tekniset tiedot
Uppouma 950 t
Pituus 90,00 m
Leveys 10,00 m
Syväys 2,70 m
Koneteho 2 x höyryturbiini 2 x 12 500 hv
Nopeus 28 solmua
Miehistöä 150
Aseistus
Aseistus 3 x 100 56 53 LT
37 mm ilmatorjuntatykit
torpedot
syvyyspommit
sukellusveneentorjuntaheittimet

Saattaja Hämeenmaa oli Suomen Merivoimissa vuosina 1964-1987 palvellut Neuvostoliitosta hankittu Riga-luokan fregatti. Alus oli alkuperäiseltä nimeltään SKR-69 (ven. СКР-69). Suomessa alus luokiteltiin saattajaksi.

1960-luvun alkupuolella merivoimilla oli Matti Kurjen hankinnasta huolimatta edelleen tarve suurille tykistöaluksille. Tätä puutetta korvaamaan päätettiin 1962 Neuvostoliiton kanssa tehdyn ns. tavaraluottosopimuksen puitteissa hankkia kaksi käytettyä Riga-luokan fregattia.[1] Hankintasopimus sisälsi lisäksi alusten peruskorjauksen sekä suomalaisen kantahenkilökunnan tyyppikoulutuksen Neuvostoliitossa. Hankinta liittyi myös 1960-luvun Berliinin kriisin myötä kiristyneeseen ilmapiiriin, jonka myötä Suomeen oli hankittu jo T-54-taistelupanssarivaunuja ja MiG-21-suihkuhävittäjiä.

Hankinta toteutui 1964. Miehistön koulutus järjestettiin Tallinnassa ja lipunvaihdon yhteydessä 14. toukokuuta 1964 entiset Neuvostoliiton laivaston alukset nimettiin uudelleen. Filin (ven. Филин) sai nimen Uusimaa ja SKR-69 nimen Hämeenmaa. Alukset olivat Suomen merivoimien ainoat alukset, joissa oli pääkoneina höyryturbiinit. Alukset olivat hyvin saman näköisiä: pieni ulkoinen ero oli mm. merivalvontatutkan vastapaino, joka Hämeenmaassa oli suorakulmainen ja Uusimaassa pyöreäkulmainen.

Hämeenmaa muodosti sisaraluksensa kanssa Saattajalaivueen (SaattLv). Laivueen taktillisissa harjoituksissa alusten varmistustehtävissä toimivat usein Nuoli-luokan moottoritykkiveneet. Osastolle tehtyjen operaatioanalyyttisten tutkimuksien perusteella parannettiin saattajien ilmatorjuntakykyä asentamalla niiden keulaan vuonna 1971 neuvostovalmisteinen 30 mm kaksoisrevolveritykki AK-230.[1]

Kun tykkiveneet Karjala ja Turunmaa valmistuivat 1960-luvun lopussa, eivät merivoimien rauhanaikaiset henkilöstö- ja kouluttajaresurssit enää riittäneet saattajien miehittämiseen samanaikaisesti. Alukset olivatkin kulussa 1970-luvun vuorovuosina vuoteen 1979, jolloin miinalaiva Pohjanmaan valmistuttua siirrettiin Uusimaa reservialukseksi, ja Hämeenmaahan tehtiin laaja peruskorjaus ja se muutettiin miinalaivaksi vuosina 1978-1979.[1] Alus poistettiin merivoimien alusluettelosta 1985[2] ja myytiin romutettavaksi. Se romutettiin Haminassa seuraavana vuonna.

  1. a b c Auvinen, Visa s. 109
  2. Gardiner, Robert s. 92