Saamelaisten mytologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjaa. Saamelaisten esikristillisiä tapoja ja uskomuksia käsittelee artikkeli Saamelainen muinaisusko.
Saamelaisten mytologia
Kirjailija Juha Pentikäinen
Risto Pulkkinen
Kieli suomi
Genre tietokirja
Kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Julkaistu 2018
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 557
ISBN 978-952-222-912-0
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Saamelaisten mytologia on emeritusprofessori Juha Pentikäisen ja dosentti Risto Pulkkisen 2018 julkaisema ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kustantama laaja, 557-sivuinen tietokirja saamelaisten muinais- ja kansanuskosta. Teoksessa käsitellään saamelaisten maailmankuvaa, ihmiskäsitystä, käsityksiä tuonpuoleisista olennoista ja voimista, samanismia jne. Kirjassa on myös laaja johdanto saamelaisuudesta ja Lapin kolonisaatio- ja lähetyshistoriasta sekä saamelaisten tutkimuksen (lappologian ja saamentutkimuksen) historiasta.[1]

Kirja tunnetaan myös laajasti julkisuudessa käsitellystä ja kolme vuotta kestäneestä plagiointitutkinnasta, jonka päätteeksi Helsingin yliopiston kansleri marraskuussa 2021 totesi kyseessä olevan "vilpillisin keinoin aikaansaadun tuotoksen".[2]

Plagiointitutkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian julkaisemisen jälkeen kirjan tekijöitä syytettiin hyvän tieteellisen käytännön vastaisista menettelyistä, muun muassa plagioinnista [3] ja aihetta käsiteltiin laajasti mediassa.[4][5] Pulkkinen myönsi Helsingin Sanomille kopioineensa kirjan johdanto-osaan, Nils-Aslak Valkeapäätä koskevaan ekskurssiin tekstiä Wikipediasta.[6] Kustantaja SKS julkaisi tässä vaiheessa listan kirjassa huomatuista kuvaajatietojen ja viitteiden puutteista ja veti kirjan pois myynnistä.[7][8][9][10]

Kirjasta tehtiin tutkintapyyntö Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle (TENK) tutkimusvilpin piiriin kuuluvista hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista (ns. HTK-epäily). Sen seurauksena Helsingin yliopiston kansleri käynnisti asiassa esiselvityksen. Esiselvitykseen pohjautuvassa päätöksessä maaliskuussa 2020 Helsingin yliopiston kansleri totesi tekijöiden syyllistyneen plagiointiin ja HTK-rikkomukseen, jonka kansleri katsoi täyttävän TENK:n HTK-ohjeen Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset -luvun määritelmän piittaamattomuudesta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.[11] Vastakantelussaan Pulkkinen oli esittänyt mustamaalaukseksi ja maalittamiseksi leimaamansa Facebook-kirjoittelun loukanneen hyvää tieteellistä käytäntöä. Helsingin yliopiston kansleri kuitenkin katsoi, että sosiaalinen media on nykyään ”keskeinen tieteellisen kritiikin ja keskustelun kanava”.[12][13]

Risto Pulkkinen pyysi Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta tämän jälkeen lausuntoa siitä, yhtyykö se näkemykseen, jonka mukaan alkuperäinen kirjoittelu mm. Facebookissa oli legitiimiä tieteellistä kritiikkiä. TENK yhtyi kanslerin näkemykseen todeten kuitenkin, että ”TENKille toimitetun aineiston valossa Taarna Valtosen ja Leena Valkeapään 19.11. 2018 Monikielisen Inarin paikannimet -sivustolla julkaistussa tekstissä on kohtia, kuten ”[j]a sitten tulevat nämä varkaat ja ahneuksissaan tuhoavat tämän kauniin yhteyden ja yhteistyön”, jotka vastuuttomuuden näkökulmasta koettelevat HTK:n rajoja. TENKin näkemyksen mukaan vastuuton toiminta ei kuitenkaan ole ollut niin vakavaa, että se olisi täyttänyt HTK-loukkauksen tunnusmerkit. Myöskään tutkimuseettisen epäilyn tuominen julkisuuteen HTK-prosessin ollessa kesken ei sellaisenaan loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä. TENK kuitenkin toivoo, että tällainen käytäntö ei yleisty, jotta julkinen keskustelu ei vaaranna HTK-prosessin puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta ja asianomaisten oikeusturvaa.”[14]

Syyskuussa 2020 FT Taarna Valtonen, FT Mikael Manninen ja FT Karina Lukin jättivät TENKille lausuntopyynnön, jossa esittivät puolestaan tyytymättömyytensä sekä kanslerin päätökseen että suoritettuun HTK-prosessiin.[15] Tämän tuloksena TENK totesi prosessin puutteiden edellyttävän Helsingin yliopistolta asian uudelleen avaamista ja varsinaisen HTK-tutkinnan suorittamista.[15][16] Helsingin yliopiston kansleri asetti toukokuussa 2021 tutkimusryhmän selvittämään ovatko kirjan tekijät ”syyllistyneet HTK-loukkaukseksi todetun piittaamattomuuden ohella myös vilppiin tieteellisessä toiminnassa”.[17] Tutkimusryhmä totesi eri osissa teosta yhteensä 19 erillisitä osiota, joissa tekijät syyllistyivät plagiointiin. Raportin valmistuttua teki Helsingin yliopiston kansleri marraskuussa 2021 päätöksen, jonka mukaan Saamelaisten mytologia -kirjan kirjoittajat ovat syyllistyneet plagiointina esiintyvään vilppiin, joka on vakavin hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisen muoto [18][19][20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto: Saamelaisten mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-222-912-0
  2. ↑ Helsingin yliopiston kanslerin päätös 23.11.2021, HY/1172/05.02.02/2018
  3. ↑ Karina Lukin - Mikael A. Manninen - Leena Valkeapää - Taarna Valtonen: Saamelaisten mytologia -kirjan plagiointikohu – Vainko viisi sivua Wikipediasta? Tieteen kääntöpiiri -blogi 9.12. 2018
  4. ↑ Hävytön kopio vai asiallinen laina? Tutkija väittää kirjailijoiden plagioineen aiempaa teosta ja Wikipediaa – "Tällainen tapaus murentaa tieteen uskottavuutta", MTV Uutiset 20.11.2018
  5. ↑ Plagieren váikkuha dieđalaš dutkamuša luohtehahttivuhtii ja dutki boahtteáigái dieđalaš servošis – Sámi mytologiijagirjji boahttevuohta čielgá dáid beivviid, YLE Sápmi 22.11.2018
  6. ↑ Tietokirjaan päätyi tekstiä suoraan Wikipediasta – ”Tarkoitus oli, että muokkaan siitä omannäköisen tekstin”, sanoo tutkija, Helsingin Sanomat 21.11.2018
  7. ↑ ”Saamelaisten mytologian viitetiedot - Nyt voit tulostaa Saamelaisten mytologian korjatut viitetiedot. SKS 30.11.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ ”Vastuu on kustantajan” – SKS tunnustaa Saamelaisten mytologia -kirjan kymmenet virheet ja vetää varastoerän myynnistä ”varotoimenpiteenä”, Helsingin Sanomat 18.12.2018
  9. ↑ Tero Norkola: Saamelaisten mytologia jakaa mielipiteitä. Vähäisiä lisiä -blogi 14.12.2018
  10. ↑ Plagioinnista syytetty saamelaiskirja pois levityksestä - viiden sivun Wikipedia-epäily olikin vain jäävuoren huippu: ”Riski, että painetaan villasella”, Iltalehti 20.12.2018
  11. ↑ Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012
  12. ↑ Helsingin yliopiston kanslerin päätös 6.3.2020. HY/1171/05.02.02./2018
  13. ↑ Mikael A. Manninen - Taarna Valtonen - Leena Valkeapää - Karina Lukin: HTK-loukkaukset ja some: Mitä Saamelaisten mytologia -kirjaa koskevasta “plagiointipäätöksestä” kannattaa erityisesti painaa mieleen. Tieteen kääntöpiiri -blogi 20.3. 2020.
  14. ↑ TENK, lausunto 2020:10
  15. ↑ a b TENK, lausunto 2021:1
  16. ↑ Saamelaisten mytologia -kirjan plagiointitutkinta jatkuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan on selvitettävä, syyllistyivätkö Saamelaisten mytologia -tietokirjan tekijät vilppiin, Helsingin Sanomat 11.3. 2021.
  17. ↑ Helsingin yliopiston kanslerin päätös 7.3.2021, HY/1172/05.02.02/2018
  18. ↑ Helsingin yliopiston kanslerin päätös 4.11.2021, HY/1172/05.02.02/2018
  19. ↑ Helsingin yliopiston kanslerin päätös 23.11.2021, HY/1172/05.02.02/2018
  20. ↑ Saamelaisten mytologia -kirjan kirjoittajat syyllistyivät plagiointiin - Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen on todettu jo aiemmin osoittaneen piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä, Helsingin Sanomat 31.5.2022
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saamelaisten_mytologia&oldid=22239651”