S-Pankki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta S-pankki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S-Pankki Oyj
Tunnuslause Ylivoimaista helppoutta ja hyötyä
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 15. lokakuuta 2007[1]
Toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen (2023–)[2]
Puheenjohtaja Jari Annala[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala pankki
Liikevoitto Nousua 44,7 milj. euroa (2022)[4]
Henkilöstö 776 (2022)[4]
Tytäryhtiöt
  • S-Pankki Rahastoyhtiö Oy
    • S-Pankki Kiinteistöt Oy
    • S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy
    • 6 vastuunalaisena yhtiömiehenä rahastoissa toimivaa yhtiötä
  • S-Asiakaspalvelu Oy
Omistaja

S-ryhmä:

  • osuuskaupat (50,01 %)
    • Suomen osuuskauppojen keskuskunta (SOK) (49,99 %)[4]
Kotisivu s-pankki.fi
S-Pankki Seinäjoella Prisman yhteydessä.
S-Pankin edellinen logo

S-Pankki Oyj[5] on S-ryhmän omistama suomalainen kauppapankki, jonka Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) perusti vuonna 2006 korvaamaan Osuuskauppojen säästökassat. S-Pankin ovet avautuivat asiakkaille lokakuussa 2007. S-Pankki tarjoaa asiakkailleen palveluita päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen, säästämiseen, sijoittamiseen ja hankintojen rahoittamiseen. S-Pankki on Suomen ensimmäinen ja ainoa kauppapankki. Muualla kauppapankkeja on muun muassa Ruotsissa ICA-ketjulla ja Britanniassa Tescolla.[6]

Kesäkuun 2022 lopussa S-Pankilla oli 3,2 miljoonaa asiakasta. Pankin asiakkailla oli käytössään yhteensä 2,8 miljoonaa maksukorttia ja 2,4 miljoonaa kappaletta verkkopankkitunnuksia[7].

S-Pankin toimitusjohtajana toimi vuosina 2006–2022 Pekka Ylihurula[8][9]. Huhtikuussa 2023 toimitusjohtajana aloitti Riikka Laine-Tolonen[10].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskuntalain muutos vuonna 2003 pakotti S-ryhmän miettimään korviketta satavuotiselle säästökassatoiminnalle. Uusi laki esti säästökassatoiminnan jatkumisen entisenlaisena ja asetti asiakastileille 3 000 euron enimmäistalletusrajan. S-ryhmä harkitsi sekä säästökassojen lopettamista että yhteistyön aloittamista jonkun pankin kanssa. Oman pankin perustaminen nousi parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä se mahdollisti entisenlaisten rahoituspalvelujen tarjonnan ja tukisi jatkossa S-ryhmän muita toimintoja.[1] Vuonna 2009 S-Pankin omistajarakenne muuttui, kun S-ryhmän osuuskaupat tulivat osakeannilla sen omistajiksi 50 %:n osuudella. Aikaisemmin S-Pankin ainoana omistajana toimineen SOK:n hallintaan jäi 50 % osakekannasta.

Toukokuussa 2013 S-Pankki ilmoitti ostavansa sijoituspalveluyhtiö FIMin. Ensivaiheessa S-Pankki osti 51 % FIM-konsernin osakekannasta ja loput 49 % yhteisesti sovittujen ehtojen puitteissa vuoden 2016 alkupuolella. Kaupan myötä S-Pankin tuotevalikoima laajeni rahastosäästämiseen ja varainhoitoon.[11]

Kesäkuussa 2013 ilmoitettiin S-Pankin ja LähiTapiola Pankin[12] perustavan vuonna 2014 uuden S-Pankin, josta S-ryhmä omistaa 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä 25 prosenttia. Yhdistymisen myötä uusi S-Pankki alkoi tarjota myös asuntolainoja ja muita vakuudellisia luottoja.[13][14] 1. toukokuuta 2014 S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[15] S-Pankissa käytiin päällekkäisyyksien ja fuusioitumisen vuoksi yt-neuvottelut, joiden tuloksena irtisanottiin 38 työntekijää.[16]

Heinäkuussa 2014 syrjintälautakunta linjasi S-Pankin syyllistyneen syrjintään, kun pankki ei suostunut antamaan Suomessa asuvalle virolaiselle verkkopankkitunnuksia ilman suomalaista tunnistusasiakirjaa. Pankki ei myöskään kelpuuttanut virolaista passia. Lautakunta huomautti Viron passin olevan EU:ssa hyväksytty matkustusasiakirja, joten sen olisi pitänyt riittää asiakkaan tunnistamiseen. Lautakunta määräsi S-Pankin muuttamaan 5 000 euron sakon uhalla ulkomaalaisten asiakkaiden tunnistamiseen liittyvät ohjeet.[17]

Joulukuussa 2019 S-Pankki sai Finanssivalvonnalta 980 000 euron seuraamusmaksun laiminlyötyään useita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja selvittämistä koskevia velvoitteitaan. Seuraamusmaksu liittyi vuosina 2014–2017 tapahtuneisiin laiminlyönteihin. Samassa yhteydessä S-pankki-konserniin kuuluva FIM Varainhoito sai julkisen varoituksen.[18]

Toukokuussa 2020 S-Pankki kertoi jatkavansa panostuksiaan varainhoitoon ja ostavansa vakuutuskonserni Fennian varainhoito- ja kiinteistösijoituspalvelut.[19]

Kesäkuussa 2021 pankki tiedotti, että LähiTapiola-ryhmä myy omistamansa S-pankin osakkeet SOK:lle ja S-ryhmän alueosuuskaupoille. Samalla myös Elo myy omat osakkeensa S-ryhmälle. Lisäksi kaupan seurauksena FIMin hallinnoimat LähiTapiola-rahastot siirtyvät LähiTapiolan omistamalle Seligson & Co:lle.[20] Näin ollen S-Pankin omistajiksi jäävät ainoastaan SOK sekä S-ryhmän alueosuuskaupat.

Syyskuussa 2021 S-Pankki kertoi aloittavansa brändinsä uudistamisen. Samassa yhteydessä S-Pankki kertoi luopuvansa FIM-brändistä ja siirtyvänsä toimimaan S-Pankki-brändillä.[21]

Toukokuussa 2023 S-Pankki kertoi ostavansa liiketoimintakaupalla Svenska Handelsbanken AB:n Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot.[22]

Pankkitoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-Pankki palvelee S-ryhmän toimipaikoissa kautta maan, ja lisäksi käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu noin tuhannessa toimipaikassa S-ryhmässä.[23] S-Pankki panostaa digitaalisiin pankkipalveluihin ja tarjoaa muun muassa S-Mobiilin ja verkkopankin käytön maksuttomana. S-Pankki tarjoaa S-ryhmän asiakasomistajille kansainvälisen S-Etukortti Visa Credit/Debit -kortin ilmaiseksi.

Joulukuussa 2016 S-Pankki alkoi tarjota asiakkailleen asuntolainoja jopa 45 vuoden maksuajalla. Muut pankit eivät pääsääntöisesti myönnä 20–25 vuotta pidempiä asuntolainoja, koska niissä riskit ovat suurempia. Esimerkiksi korkotason nousu tai asuntojen hintojen lasku aiheuttavat lainanottajalle maksuongelmia useammin kuin lyhyemmissä lainoissa.[24] Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Tommi Orpana piti useiden vuosikymmenien mittaisia asuntolainoja huolestuttavana ilmiönä. Hän varoitti, että pitkien lainojen yleistyessä syntyy iso joukko hyvin velkaantuneita kotitalouksia. Orpanan mukaan ”joillekin kotitalouksille käy tässä leikissä tosi huonosti”.[25]

Huhtikuussa 2017 Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemässä kokonaisasiakkuusvertailussa S-Pankin asiakkuus tuli edullisimmaksi vaihtoehdoksi asuntovelattomille sinkuille sekä asuntovelkaisille pariskunnille.[26]

Taloustutkimuksen Brändien arvostus 2023 -tutkimuksessa suomalaiset arvioivat S-Pankin arvostetuimmaksi pankkibrändiksi. Kyseessä on S-Pankille kuudes perättäinen vuosi pankkialan arvostetuimpana brändinä.[27]EPSI Ratingin vuosittain toteuttaman tutkimuksen mukaan puolestaan S-Pankilla on pankki- ja rahoitusalan uskollisimmat asiakkaat.[28]

Useimmista pankeista poiketenlähde? S-Pankissa käyttötilin korko lasketaan päivittäiselle saldolle kuukauden alimman saldon sijaan.[29]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b S-Pankki on avattu S-kanava.fi. 15.10.2007. Arkistoitu 26.2.2021. Viitattu 5.1.2021.
  2. ↑ S-Pankin pörssitiedote 26.4.2023 s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  3. ↑ S-Pankin hallitus s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  4. ↑ a b c S-Pankin pörssitiedote 3.2.2023 s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  5. ↑ S-Pankki Oy muuttuu julkiseksi osakeyhtiöksi S-Pankki.fi. Viitattu 19.11.2020.
  6. ↑ Aaltonen, Jarmo: Ensimmäinen kauppapankki HS.fi. 15.10.2007. Viitattu 5.1.2021.
  7. ↑ S-Pankki: Tämä on S-Pankki www.s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  8. ↑ S-Pankin toimitusjohtajaksi Pekka Ylihurula Taloussanomat. 29.5.2006. Viitattu 5.1.2021.
  9. ↑ S-Pankin toimitusjohtaja jätti tehtävänsä IS Taloussanomat. 31.5.2022. Viitattu 15.6.2022.
  10. ↑ Raeste, Juha-Pekka: S-pankin uusi toimitus­johtaja aloittaa varovaisesti. Helsingin Sanomat, 19.5.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2023.
  11. ↑ S-Pankki ostaa enemmistön FIM-konsernista (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ LähiTapiola Pankki ja LähiTapiola Varainhoito toimivat uusilla nimillä 8.6.2013 lähtien lahitapiola.fi. 30.5.2013. Viitattu 5.1.2021.
  13. ↑ S-Pankki alkaa tarjota asuntolainoja HS.fi. 6.6.2013. Viitattu 5.1.2021.
  14. ↑ S-Pankki ja Tapiola Pankki yhdistyvät osana laajempaa yhteistyösopimusta lahitapiola.fi. 6.6.2013. Viitattu 5.1.2021.
  15. ↑ Uusi S-Pankki aloittaa vappuna 25.11.2013. Kauppalehti. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 31.5.2014.
  16. ↑ S-Pankki irtisanoo lähes 40 työntekijää HS.fi. 1.4.2014. Viitattu 5.1.2021.
  17. ↑ Saarinen, Juhani: Viron passi ei kelvannut – S-pankki syyllistyi syrjintään HS.fi. 22.7.2014. Viitattu 5.1.2021.
  18. ↑ Nalbantoglu, Minna & Turunen, Joonas: S-pankki sai valvojalta lähes miljoonan euron seuraamusmaksun ja julkisen varoituksen HS.fi. 18.12.2019. Viitattu 5.1.2021.
  19. ↑ S-Pankki: S-Pankki ostaa Fennian varainhoito- ja kiinteistösijoituspalvelut S-Pankki. Viitattu 4.6.2020.
  20. ↑ Nihtinen, Rono: S-ryhmä ostaa LähiTapiolan osuuden S-Pankista Kauppalehti. 30.6.2021. Viitattu 30.6.2021.
  21. ↑ Perttula, Anna-Elina: FIM liitetään osaksi S-Pankki-brändiä: ”Aika oli kypsä muutokselle” Kauppalehti. 2.9.2021. Viitattu 2.9.2021.
  22. ↑ S-Pankki: S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot www.s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  23. ↑ Tämä on S-Pankki S-Pankki. Viitattu 5.1.2021.
  24. ↑ Lassila, Anni: S-pankin 45 vuoden asuntolaina kävi hyvin kaupaksi – asuntolainakanta kasvoi 15 prosenttia HS.fi. 9.2.2017. Viitattu 5.1.2021.
  25. ↑ Liimatainen, Karoliina: Finanssivalvonta ei lämpene 45 vuoden asuntolainoille – ”Joillekin koti­talouksille käy tässä leikissä tosi huonosti” HS.fi. 19.12.2016. Viitattu 5.1.2021.
  26. ↑ Kokko, Outi: Pankkia vaihtamalla voi säästää yli tuhat euroa vuodessa Taloussanomat. 17.4.2017. Viitattu 5.1.2021.
  27. ↑ S-Pankki: Tutkimus: S-Pankki on pankkialan arvostetuin brändi kuudetta vuotta perättäin www.s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  28. ↑ S-Pankki: EPSI Rating: S-Pankilla on pankkialan uskollisimmat asiakkaat www.s-pankki.fi. Viitattu 28.9.2023.
  29. ↑ S-Pankki: Usein kysyttyä S-Pankki.fi: Mikä on päiväsaldo?

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset pankit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=S-Pankki&oldid=22738667”