Söörmarkku
| Söörmarkku | |
|---|---|
| Södermark | |
| Kaupunki | Pori |
| Väkiluku | 997[1] (2017) |
| Postinumero(t) | 29570 |
Söörmarkku (ruots. Södermark) on kylä ja taajama nykyään Porin kaupunkiin kuuluvassa entisessä Noormarkun kunnassa. Asukkaita siellä on 997 (2017), joista taajaman alueella 398 (2021)[2].
Söörmarkku sijaitsee kymmenen kilometriä Porin keskustan pohjoispuolella valtateiden 8 ja 23 risteyksen tuntumassa. Kyläraitin muodostaa sen lävitse kulkeva Söörmarkuntie. Maanteiden lisäksi Söörmarkun yhdistää Porin keskustaan kevyen liikenteen väylä. Kunnallisia palveluja ovat vuosiluokkien 1–4 opetusta tarjoava Söörmarkun koulu, sivukirjasto sekä toimintansa vuonna 2009 aloittanut päiväkoti.[3] Yritystoiminta Söörmarkun alueella on vilkasta. Kylässä ja sen läheisyydessä sijaitsevilla teollisuusalueilla toimii yli 40 yritystä. Söörmarkussa sijaitsee myös vuonna 1925 rakennettu nuorisoseurantalo, jossa Suomalainen Markku-liitto kokoontuu vuosittain Markun päivänä 25. huhtikuuta.[4]
Söörmarkku mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1473. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné vieraili kylässä 1723 ja mainitsee matkakertomuksessaan löytäneensä Söörmarkusta maailman pohjoisimman tammen. Kyseinen puu kaatui myrskyssä vuonna 1979.
Söörmarkun kylä on tunnustettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö koostuu edustavasta talonpoikaisesta rakennuskannasta, joka sijoittuu tiiviisti vanhan kylätien varrelle. Kylässä näkyy erinomaisesti kerroksellisuus. Kantatilat myötäilevät joen viljavia viljelyalueita ja pienasutus sijaitsee mäkisellä rinteellä.[5] Kylässä on edelleen nähtävissä vahvaa talonpoikaiskulttuurin vaalimista ja maatalous eri muodoissaan on voimissaan. Kylällä toimii useita aktiivitiloja ja mm. Pyntösjärven metsästysseura, jolla on omat kotisivut. Kulttuuriympäristön luokitteluja on kolme: alueellisesti merkittävä, maakunnallisesti merkittävä ja valtakunnallisesti merkittävä. Söörmarkku sijoittuu näistä korkeimmalle tasolle ja tämä on huomioitu kattavilla suojelumerkinnöillä esim. osayleiskaavassa.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rainiola, Veini ym.: Söörmarkku eilen ja tänään -kyläkirja. Söörmarkku-seura, 2004. ISBN 952-91-7557-4.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asukasrakenne postinumeroalueittain 2017 Tilastokeskus. Viitattu 25.11.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Taajama ja Tiedot PxWeb. Viitattu 18.3.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Porin kaupunki/Söörmarkun päiväkoti (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.9.2012
- ↑ Suomalainen Markku-liitto ry Viitattu 9.9.2012
- ↑ Söörmarkun kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Avellan, Niilo J.: ”Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista: Söörmarkku”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia I, s. 179–181. Satakuntalainen osakunta, 1907. Näköisversio verkossa (pdf).