Sérgio de Vasconcellos-Corrêa

Sérgio Oliveira de Vasconcellos-Corrêa (s. 16. heinäkuuta 1934 São Paulo) on brasilialainen säveltäjä ja musiikkipedagogi.

Vasconcellos-Corrêa aloitti musiikin opiskelun vuonna 1946 pianisti Ilíria Seraton johdolla. Vuodesta 1951 hän opiskeli Ubelina Reggiani de Aguiarin johdolla Conservatório Dramático e Musical de São Paulossa. Lisäksi hän sai siellä harmonian, sävellyksen ja kuoronjohdon opetusta Martin Braunwieseriltä. Vuosina 1956–1968 Vasconcellos-Corrêan opettajana oli Camargo Guarnieri. Hänen muita opettajiaan olivat Hans Swarowsky, Simón Blech ja Eleazar de Carvalho. Vasconcellos-Corrêa osallistui Rio de Janeiron Conservatório Nacional de Canto Orfeônicossa musiikin didaktiikan erikoistumiskurssille.

Vasconcellos-Corrêa nimitettiin professoriksi Conservatório Paulista de Canto Orfeônicoon. Hän oli yksi Sociedade Pró-Música Brasileiran perustajista ja toimi sen johdossa vuosina 1985–1995. Lisäksi Vasconcellos-Corrêa oli professorina Universidade Estadual Paulistassa (UNESP) ja Universidade Estadual de Campinasissa (UNICAMP). Hän kirjoitti José Guilherme -pseudonyymillä musiikkikritiikkiä lehtiin Folha da Tarde ja O Estado de São Paulo. Vuonna 1994 Vasconcellos-Corrêa perusti Academia Paulista de Músican, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi.

Vasconcellos-Corrêa on saanut teoksillaan useita palkintoja ja tunnustuksia, kuten Prêmio Governador do Estadon. Vuonna 1988 hänet valittiin Brasilian musiikkiakatemian jäseneksi. Hänen teostensa joukossa ovat muun muassa oopperat Retábulo de Santa Joana Carolina ja Tibicuera sekä useat konsertot ja "konsertinot" (pienet konsertot). Tuotantoon kuuluu myös pianotrio, pianokappaleita ja lauluja. Vasconcellos-Corrêa sävelsi musiikin Hino dos Bandeirantesiin. Vasconcellos-Corrêa on julkaissut kirjat Planejamento em Educação Musical (1971), Introdução à Harmonia (1975) ja O Estudo do piano, um início sem fim.