Sèvre Niortaise

Sèvre Niortaise
Sèvre Niortaise lähellä Niortia helmikuussa 2000
Alkulähde	Sepvret, Deux-Sèvres 46°17′33″N, 0°6′11″W
Laskupaikka	Atlantin valtameri (Biskajanlahti), Charronin ja Puyravaultin välissä 46°18′35″N, 1°7′45″W
Maat	Ranska
Pituus	158,4 km
Alkulähteen korkeus	152 m
Virtaama	11,9 m³/s
Valuma-alue	3650 km²
Sèvre Niortaise kartalla
Infobox OK

Sèvre Niortaise on joki länsi-Ranskassa. Se alkaa läheltä Sepvret'tä Deux-Sèvresin departementista, kulkee Niortin kautta Marais poitevinin suoalueelle, jonka pääasiallisen vesiuoman se muodostaa, ja laskee lopulta Atlantin valtemereen, Anse de l'Aiguillon -nimiseen lahteen lähellä Île de Rétä.

Nimen alkuperä

Joki on saanut nimensä sen varrella olevasta Sepvret-nimisestä kylästä. Nimi johtuu esikelttiläisestä sanavartalosta Sab, joka tarkoittaa nestemäistä ainetta kuten mehua, mahlaa tai lientä, sekä siihen liittyvästä niin ikään esikelttiläisestä suffiksista ara. Joen nimen varhaisin tunnettu kirjoitusasu on Severa vuodelta 932.

Lähellä on toinenkin Sèvre-niminen joki, Loiren sivujoki Sèvre Nantaise. Erotukseksi siitä käytetään Atlanttiin laskevasta Sèvrestä tarkennettua nimeä Sèvre Niortaise, "niortilainen Sèvre", sen varrella olevan Niortin kaupungin mukaan.

Deux-Sèvresin departementin nimi tarkoittaa "kaksi Sèvreä". Nimi johtuu siitä, että molemmat Sèvre-joet sijaitsevat osittain tämän departementin alueella.

Joen kulku

Bords de la Sèvre (Vendée)
Théodore Rousseaun maalaus vuodelta 1859
Bostonin Museum of Fine Artsissa.

Sèvre Niortaise kulkee kolmen departementin, Deux-Sèvresin, Vendéen ja Charente-Maritimen sekä 38 kunnan alueella. Suurimmat kunnat, joiden kautta se kulkee, ovat (järjestyksessä joen lähteiltä suulle): Sepvret, Chey, Exoudun, La Mothe-Saint-Héray, Souvigné, Sainte-Eanne, Nanteuil, Saint-Maixent-l'École, Saint-Martin-de-Saint-Maixent, Sainte-Néomaye, La Crèche, François, Chauray, Saint-Gelais, Échiré, Saint-Maxire, Sciecq, Niort, Magné, Coulon, Arçais, Damvix, Maillé, L'Île-d'Elle, Marans ja Charron.

Purjehduskelpoisuus

Sèvre Niortaise on 158,4 kilometriä pitkä. Melko suuretkin alukset voivat kulkea jokea pitkin 17 kilometrin pituisella osuudella Maransiin saakka, pienet alukset Niortiin saakka, joka on 70 kilometrin päässä joen suulta.

Sepvertin kunnan alueella sijaitsee ainakin 14 karttaan merkittyä lähdettä, joista alkavista puroista Sèvre muodostuu. Niistä La Grande Fontainen katsotaan yleensä olevan kauimpana varsinaisesta joesta. Exouduniin saakka Sèvre muistuttaa pientä puroa, johon liittyy pienempiä puroja, joiden varsilla kuitenkin on jo vanhoja vesiyllyjä. Vasta La Mothe Saint Heraystä lähtien joki on sen verran leveä, että sitä pitkin voidaan kulkea kanootilla. Saint Maixentin ja Niortin välillä on noin 50 kynnystä, joita on aikoinaan käytetty hyväksi myllyjä varten. Niortista lähtien Sèvre Niortaise sivujokineen muodostaa yli 100 kilometriä pitkän purjehduskelpoisen vesistön, johon sisältyy yhdeksän suvantoaa, Nirtissa sijaitsevasta Comportén sulusta Braulutin sulkuun saakka, joka on joen suulla L'Aiguillonin lahdella. Jokeen rakennetut sulut ovat, sen yläjuoksulta alavirtaan luettuina: Port Boinot'n, Comportén, Roussillen ja Tiffardièren sulut Niortissa, Marais Pin'in sulku Magnéssa, Sotterien sulku Coulonissa, Bourdetten sulku Arçais'ssa, Bazoinin sulku Mailléssa, Carreau d'Orin sulku Maransissa ja Braultin sulku Charronissa.

Joen katsotaan laskevan mereen 3,2 kilometriä Braultin sulun jälkeen, Port du Corps de Gardessa Charron'issa.

Jokeen liittyvät kanavat

Sèvre Niortaiseen liittyvä Braultin merikanava eli Maransista mereen johtava kanava rakennettiin 1800-luvun lopulla Marans (Charente-Maritime)|Maransin]] sataman tarpeisiin. Tähän kanavaan on yhteydessä myös Maransin–La Rochellen kanava.

Jo aikaisemmin oli jokiliikenteen helpottamiseksi rakennettu joukko oikaisevia kanavia. Lueteltuina järjestyksessä Niortista alkaen niitä ovat, J. Parentin vuonna 1767 laatiman kartan mukaan:) :

• Canal Saint-Martin (Boinot'n satamasta Niortissa sijaitsevalle Comportén sululle)
• nimettömiä kanavia:
  • Tiffardièren sulun luona (joen luonnollinen uoma säilynyt)
  • Moucherien alueella (luonnollinen uoma säilynyt)
  • Cénobitesin alueella Magnéssa (luonnollinen uoma säilynyt)
  • Joussonin alueella Magnéssa (joen luonnollinen uoma täytetty)
  • Maurepas'n ja La Trigalen välinen kanava Coulonissa (joen luonnollinen uoma täytetty)
  • Sotterien alueella Coulonissa (luonnollinen uoma osittain säilynyt)
  • Adressoirin alueella Vanneau-Irleaussa (luonnollinen uoma säilynyt, ja sen eri osille on annettu nimet Countour de l'Oseille ja Ceinture des Brelets)
• Canal du Nouveau Béjou (Damvixin ja Baxoinin välillä, luonnollinen uoma säilynyt)
• Fossé du Loup (lähellä Mailléta)
• Canal du Sablon (lähellä Combrands'ia)
• nimetön kanava Digolet'n alueella Vixissä (luonnollinen uoma säilynyt)
• Canal de Pomère (lähellä Pomèreä)

Vuonna 1847 laadittiin suunnitelma suuren kanavan rakentamiseksi Coulonin ja Noprtin välille, mutta sitä ei toteutettu.

Huomattavimmat sivujoet

Sèvre Niortaisen sivujokia ovat:

• Vasemmalta:

1. Foucault'n puro, 5 km
2. Chambrillen puro, 4 km
3. Savrelle, 4 km
4. Glanunen puro, 2 km
5. Soigonon puro, 4 km
6. Hermitainin puro, 13,5 km
7. Lambon, 40,8 km
8. Romagné, 5 km
9. Guirande (22 km), johon laskevat Sarsin puro, Bief Chabot, Rénaudsin puro ja Bief
10. Mignon (45,9 km), johon liittyvät Mignonin kanava, Alleuds, Courance (38 km), Bief de Blaizé, Fontainesin puro, Douet Coquet, Mère, Bief du Lac, Fenée, Bassinet, Palluaud'n puro ja Limaillen puro.

• Oikealta:

1. Pamproux (9,2 km), johon liittyy Bougon (6 km)
2. Magnerollesin puro (10,5 km)
3. Puits d'Enferin puro (7,5 im), johon yhtyvät Rabanén puro (2 km) Pont de l'eteilin puro (3 km) ja Renardiéren puro (2,5 km)
4. Chambon (36,1 km), johon laskevat Ligueuere (12,5 km), sekä Rocheteaun, Saint-Rémyn, Montbrunen, Massicartin, Verlionièren, Bossotièren, Puget'n ja Touchen purot
5. Marcusson (17 km), johon laskevat Brangeardin ja Rochen purot
6. Égray (24,4 km), johon laskevat Bonette sekä Saint-Jamesin, Vergnen, Fontaines de Coursin, Gachet'n, Rochefollet'n ja Montbailin purot
7. Vieille Autise (17 km), johon liittyy Vieille-Autisen (6,5 km) ja Jeune-Autisen (13 km) kanavat, Autize-joki (58 km), Feniouz ja Miochette.
8. Vendée (82,5 km), johon laskevat Longèves (16,8 km), Mère (32,9 km), Tignon ja Fougères.

Hydrologia

Sèvre Niortaisen valuma-alueella vallitsee runsassateinen meri-ilmasto.

Sèvre Niortaise Niortissa

Lähimpänä joen suuta sijaitseva mittausasema on Tiffardièressä, Niortissa, varsin kaukana joen suulta. Mittausaseman kautta kulkeva jokiosuuden valuma-alueen pinta-ala on 1074 km², mikä on vain 29,2 % koko joen valuma-alueesta. Joen keskimääräinen virtaama tämän mittausaseman kohdalla on 11,1 m³/s, ja alueen vuotuinen sademäärä on 400 millimetriä. Eri kuukausien keskivirtaama vaihtelee syyskuun 2,41 kuutiomertistä helmikuun 23,5 kuutiometriin sekunnissa.

Sèvre Niortaisen keskivirtaama Niortin La Tiffardièressä eri kuukausina
Kuukausi				m3/s
Tammikuu			23,4
Helmikuu			23,5
Maaliskuu			19,5
Huhtikuu			11,9
Toukokuu			8,29
Kesäkuu			5,93
Heinäkuu			3,31
Elokuu			2,55
Syyskuu			2,41
Lokakuu			3,44
Marraskuu			11,4
Joulukuu			18,5

Virtaaman epäsäännölliset vaihtelut ovat kuitenkin vielä suurempia. Suurin mitattu hetkellinen virtaama on ollut 244 m³/s (6. maaliskuuta 2020 klo 14) pienin 278 litraa sekunnissa (23. joulukuuta 2001 klo 13).

Vesistön säännöstely

Chambonin puroon Clavéssa on rakennettu Touche Poupardin pato, jonka tarkoituksena on tasoittaa Sèvre Niortaisen virtaamaa niin, että siinä on tietty vähimmäismäärä elokuussakin, jolloin virtaama luonnostaa on pienimmillään ja jolloin jokivettä lisäksi pumpataan pumpataan seudun peltojen kasteluun. Patoaltaan tilavuus on 15 miljoonaa kuutiometriä.

Sèvren sivujokeen Vendée-jokeen on rakennettu useita patoja: Angle-Guignardin, La Vouraien, Merventin, Albertin, Pierre-Brunen ja Apremontin padot. Näistä Merventin padon on rakennettu uudestaan vuosina 2015–2018. kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2018.

Tulvat

Sèvre Niortaisen tulvavesien korkeuksia on mitattu Niortissa vanhan sillan kohdalla ja virtaamia Tiffardièren mittausasemalla. Viime vuosikymmeninä suurimpia tulvia ovat olleet:

• 21. joulukuuta 1982: tulvaveden korkeus 14,15 metriä, virtaama 329 m³/s
• 23. tammikuuta 1995: tulvaveden korkeus 13,6 metriä, virtaama 250 m³/s
• 6. maaliskuuta 2020: tulvaveden korkeus 12,75 metriä, virtaama 205 m³/s
• 3. maaliskuuta 2007: tulvaveden korkeus 12,34 metriä.

Erityisen suuria tulvia joessa on esiintynyt joulukuussa 1872 ja tammikuussa 1936, merkittäviä myös vuosina 1904, 1906, 1961 ja 1994.

Tulvien aikana Magnén ja Maillén välinen kosteikko toimii eräänlaisena tulppana, joka hidastaa vesimassojen valumista Aiguillonin lahteen. Matalan veden aikana kanavat voivat kuljettaa mereen noin 40 kuutiometriä vettä sekunnissa. Kosteikot jäävät lähes joka vuosi joksikin ajaksi kokonaan veden alle, joskus useammaksi kuukausiksikin kuten Bessinesin suo marraskuusta 2019 maaliskuuhun 2020 saakka.

Ekologia

Sèvre Nantaisen yläjuoksulla veden laatu on pysynyt hyvänä. Ihmisen toimet ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen jo keskiajalta saakka, sillä majavat ja niiden padot ovat hävinneet. Kun lisäksi joen virtausnopeus on sen lähteen ja Nanteuilin välisellä osuudella pienentynyt, joen osuuksista noin puolet näyttää järvimäisiltä, mihin ovat vaikuttaneet myös jokivarressa muun muassa Pamproux'ssa, Bougonissa ja Tranchée Chevaleressessä tehdyt rakennustyöt.

Paikoitellen joessa tapahtuu huomattavaa biomineralisaatiota. Eloperäisen aineen kerrostumia syntyy varsinkin lehti- ja maksasammalista.

Ranskan vesistöjen järjestely- ja hallintosuunnitelman (ransk. Schéma d'aménagement et de gestion des eaux, SAGE mukaisesti on perustettu paikallinen vesikomissio Sèvre Niortaise-Marais poitevin. Loiren–Bretagnen vesivirasto ja Syndicat Mixte à la Carte du Haut Val de Sèvre (SMC) tekivät vuosiksi 2004–2008 ensimmäisen kunnostus- ja ylläpitosopimuksen, jonka mukaisesti jokiveden laatua tarkkailtiin sen yläjuoksulla. Vuonna 2010 aloitettiin tutkimushanke eräiden vesirakennustöiden vaikutuksesta joen valuma-alueen ekologiseen jatkuvuuteen.

Vedenalaisia kasveja ja näkymiä

• 
  Ulpukan (Nuphar lutea) vedenalaisia uposlehtiä Axay-le-Brûléssä
• 
  Joen pohjan karheisiin kohtiin kiinnittyneitä ristilimaskoja (Lemna trisulca) elokuussa 2016
• 
  Ärviöitä (Myriophyllum) elokuussa 2016
• 
  Vesikasveina kasvavia lehtisammalia
• 
  Levä- ja bakteerikasvustoa lehti- ja maksasammalten päällä
• 
  Levä- ja bakteerikasvustoa maksasammalten päällä

Maisemia

• 
  Coulon, rantakatu Quai Louis Tardy
• 
  Auringonlasku Sèvren yllä Maransissa
• 
  Sèvre au Brault'issa
• 
  Nostosilta Brault'issa

Toimintoja

Teollisuus

Joella on kautta aikojen harjoitettu kalastusta ja vesiliikennettä, ja lisäksi sen varrella on ollut lukuisia vesimyllyjä. Keskiajalla Saint-Maixent-l'Écolen ja Niortin väliselle noin 50 kilometrin pituiselle osuudelle rakennettiin viitisenkymmentä myllypatoa.>.

Nahka- ja säämiskäteollisuus

Teollistumisen myötä monet Sèvre Nantaisen varrella olleet vesimyllyt muutettiin karvaamoiksi ja säämiskätehtaiksi, joista seutu tulikin tunnetuksi.

Satamat

Niortin satama

Niortin ensimmäinen satama sijaitsi Donjonin luona nykyisten hallien kohdalla. Kun joki täyttyi mudasta, 1400-luvulla päädettiin kaivaa uusi satama-allas joen oikealle rannalle. Vuonna 1867 allas täytettiin, minkä jälkeen siihen johtaneen kanavan paikalle rakennettiin puistokatu, Boulevard Main. Satama siirrettiin lähemmäksi joen suuta Boinot'n karvaamojen kohdalle.

Maransin satama

Maransin satama on huvivenesatama, johon mahtuu 180 venettä. Se on yhteydessä Aiguillonin lahden kanssa Braultin sulun kautta.

Kalastus

Vapaa-ajan kalastusta harjoitetaan runsaasti kaikkialla Sèvre Niortaisen varrella.

Turismi ja virkistyskäyttö

Port Boinot'ssa otettiin vuonna 2023 käyttöön sähkökäyttöisiä risteilyaluksia, jotka kuljettaat matkustajia Niortin ja Maransin välillä.

Sèvre Niortaisea pitkin kujetaan myös kanooteilla, kajakeilla, purje-, soutu- ja moottoriveneillä sekä vesisuksilla. Joella kulkee myös risteilyaluksia. Lisäksi jokivartta pitkin kulkee ulkoilureittejä, joita pitkin voidaan kulkea Niortista Maransiin saakka kävellen tai polkupyörällä.