Säynätjärvi (Mikkeli)
| Säynätjärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Kunnat | Mikkeli |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Järvinumero | 04.113.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 81,6 m [1] |
| Rantaviiva | 41,67 km [2] |
| Pinta-ala | 5 km² [2] |
| Saaria | 15[2] |
 Säynätjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Säynätjärvi on sokkeloinen metsäjärvi Mikkelissä Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on hieman alle viisi neliökilometriä. Etäisyys Mikkelin keskustasta on 29 kilometriä eteläkaakkoon.[3][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säynätjärvi on niemien ja saarten jakama, sen ulottuvuus kaakosta luoteeseen on 6,8 kilometriä ja rantaviivan pituus on lähes 42 kilometriä. Järven eteläosan muotoja määrittää kaksi laajaa saarta: Aittasaari ja Kautiosaari. Aittasaaresta luoteeseen järvi kapenee, ja pohjoiseen järvenosaan pääsee Pääskyssalmen kautta. Pohjoisesta järvenosasta työntyy kaakkoon Aittalahti, jota erottaa Pääskyssalmesta Suottaniemi. Säynätjärven etelärannan suurin niemi on Hangasniemi, jonka länsipuolella sijaitsee järven eteläisin osa, Hangaslahti.[2][1]
Säynätjärven saariluku on 15. Noin puoli neliökilometriä laaja Aittasaari ja Kautiosaari ovat saarista suurimmat, kolmas laaja saari on Mäntysaari Suottaniemen koillispuolella. Kautiosaaren ja Aittasaaren välissä sijaitsee runsaan hehtaarin laajuinen Markkasaari. Järven luoteisosassa sijaitsee vajaan hehtaarin laajuinen Nuottasaari. Säynätjärven rannat ovat metsäisiä, pientaloja on melko paljon. Aittasaaren länsiosa on mökitetty, saaren korkeimmat kohdat ovat noin 20 metriä järven pinnan yläpuolella. Pääskyssalmenvuorten huippu on noin 30 metriä järven pinnan yläpuolella. Pääskyssalmen länsirannalla kohoavien Hirvivuorten huippu on noin 50 metriä järven pinnan yläpuolella. [2][1]
Säynätjärvi (04.113.1.009) kuuluu Myllyjoen valuma-alueeseen (04.113), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen päävesistössä (04). Toinen jakovaihe on Ala-Saimaan alue (04.11) ja ensimmäinen on Suur-Saimaan alue (04.1). Säynätjärvi on laajin Myllyjoen valuma-alueen 23:sta vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Toiseksi laajin on Suojavesi.[4]
Mikkelin Säynätjärvi on laajin Suomen kymmenestä Säynätjärvestä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Säynätjärvi, vakavesi, Mikkeli
- ↑ a b c d e Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Säynätjärvi Järviwikissä. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Myllyjoen valuma-alue (04.113) Järviwiki. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Säynätjärvi Järviwiki. Viitattu 21.4.2022.