Särkänniemi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Särkänniemen huvipuisto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tampereella olevasta huvipuistosta. Särkänniemi on myös Tampereen kaupunginosa ja niemi.
Särkänniemi
”Särkkä”
Särkänniemen logo.
Särkänniemen logo.
Sijainti Suomi Särkänniemi, Tampere, Suomi
Koordinaatit 61°30′19″N, 023°44′38″E
Osoite Laiturikatu 1, 33230 Tampere
Omistaja Tampereen kaupunki
Toimitusjohtaja Miikka Seppälä (2010–)[1]
Ylläpitäjä Tampereen Särkänniemi Oy
Avattu 1. toukokuuta 1975[2]
Entiset nimet Neulan huvipuisto
Toimintakausi Ympäri vuoden (huvilaitteet huhtikuun lopusta lokakuun loppuun)
Kävijämäärä n. 655 000/vuosi
  n. 599 000 (kesäkaudella)
Pinta-ala 50 000 m²
Vuoristoradat 5
Radat 1
Laitteet 30
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Särkänniemi Commonsissa

Särkänniemi on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuoden 1975 vappuna.[2] Särkänniemi koostuu neljästä kohteesta, jotka ovat huvipuisto, akvaario, planetaario[3],Näsinneulan näkötorni ja Koiramäen eläinpuisto.[4] Lisäksi alueella toimii Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo.[4] Aiemmin Särkänniemessä on ollut myös delfinaario.

Vuonna 2018 puistossa vieraili kesäkaudella 599 000 ja koko vuoden aikana 655 000 asiakasta.[4] Särkänniemeä matkakohteena on kehitetty määrätietoisesti, ja se onkin Tampereen merkittävin matkailukohde: Särkänniemeen suuntautuva matkailu tuo Tampereelle vuosittain 70 miljoonaa euroa sekä 220 000 majoitusvuorokautta.[5] Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä Särkänniemi on valittu monena 2010-luvulla Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi.[6]

Huvipuiston jinglenä on toiminut vuosia "Särkänniemeen? Särkänniemeen!", jota se on käyttänyt muun muassa TV-mainoksissaan. Kappaleen on säveltänyt Yari.[7] Nykyään puiston mainoslauseena toimii myös "Ilo, joka kestää".

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkänniemi vuonna 2015.

Ensimmäiset Särkänniemen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornista idean näkötorniravintolasta, ja pian Tampereelle perustettiin toimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1966 Tampereen Särkänniemi Oy:n.[8][9]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Samaan aikaan Tampereelle kaavailtiin huvipuistoa. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi[8]. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli esimerkiksi Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 Tampereen Särkänniemi Oy avasi huvipuiston omin voimin. Tampereen Särkänniemi Oy oli hankkinut Troika-laitteen jo vuonna 1974, mutta ensimmäisen vuoden se oli vuokralla Linnanmäellä Helsingissä. Särkänniemi myös osti laitteita Linnanmäen varastoista. Niitä olivat esimerkiksi Calypso, Autorata ja Round Up. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi teki tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa.

Vuonna 1985 Särkänniemeen avattiin delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia[8].

Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko huvipuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan yhdestä portista.

Vuosien 2009–2011 aikana Särkänniemestä esitettiin suorana lähetyksenä joka sunnuntai Pitkä kuuma kesä -ohjelmaa.

Aiempi lapsille suunnattu Ipanaario-alue uudistettiin vuonna 2012 Angry Birds Land -alueeksi, ja siellä oli huvilaitteiden lisäksi Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds -seikkailurata. Teema-alue avattiin 8. kesäkuuta 2012. Alueen olivat suunnitelleet yhteistyössä Särkänniemi, Rovio, leikkivälinevalmistaja Lappset ja suunnittelutoimisto BDR Design.[10]

Kesäksi 2013 Särkänniemeen rakennettiin Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki-teemapuisto entisen Lasten eläintarhan tilalle. Kesäksi 2015 huvipuistoalueen pelitori muutettiin koko perheen teema-alueeksi. Pelitorille siirtyi neljä pienten lasten suosikkilaitetta sekä perinteinen Karamelli-karuselli. Lisäksi pelitorille avautuivat uusi Torikahvila, grilli sekä herkkukioskeja. Alueelta löytyvät myös kasvomaalaus- ja siluettileikkauspisteet.

Vuodesta 2015 alkaen Särkänniemessä on muutamaa päivää ennen virallista huvipuistokauden avajaispäivää järjestetty korkeakouluopiskelijoille suunnattu Särkän Märkä -tapahtuma.

Särkänniemen delfinaarion toiminta päätettiin lopettaa syksyllä 2015 delfinaariota koskeneiden yt-neuvottelujen jälkeen.[11] Elokuussa 2016 delfiinit siirrettiin Attikan eläinpuistoon Kreikkaan.[12][13] Joulukuussa 2016 delfinaarion rakennukseen avattiin SuperPark-sisäaktiviteettipuisto, joka toimi tiloissa kevääseen 2020 asti.[14]

Vuonna 2017 Koiramäen nimi tarkentui Koiramäen eläinpuistoksi.

Planetaario poistettiin käytöstä vuonna 2022, kun huvipuisto luopui vanhentuneesta tekniikasta. Planetaariotila on kuitenkin säilytetty, ja sitä voi edelleen varata mm. kokous- ja seminaarikäyttöön. [15] Vuonna 2024 Särkänniemen alkuperäinen, rakastettu ja kaivattu planetaario on kuitenkin palannut. Planetaariossa on nähtävillä kaksi elokuvaa.[16]

Angry Birds Landista päätettiin luopua Särkänniemen ja Rovion yhteistyölisenssin päätyttyä vuoden 2022 lopussa. Alueen tilalle rakennettiin huvipuiston maskotti Pouta Possun kotikylä Kärsänniemi. [17]

Kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylärivi: Koiramäen eläinpuisto ja Trombi. Keskirivi: Half Pipe ja Angry Birds Land. Alarivi: Lehmä Koiramäessä ja Tornado.

Huvipuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Särkänniemen laitteista

Särkänniemen huvipuistossa on 30 huvilaitetta kesäkaudella 2023. [18] Puistossa on aiemmin ollut 33 laitetta kesäkaudella 2016, ja vuonna 2017 laitteita oli 32. Huvipuisto on avoinna huhtikuun lopusta syyskuun loppuun. Lisäksi huvipuisto on avoinna koulujen syysloman aikaan lokakuussa. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin Tornado. Alue on osin jaettu erillisiin teemakokonaisuuksiin, kuten lapsille suunnattuihin Kärsänniemeen ja Pelitoriin sekä nuorisolle suunnattuun Highway-alueeseen. Alueelta löytyy myös runsaasti kausiravintoloita ja myyntipisteitä sekä kolikkopelejä. Lisäksi huvipuistoalueella on lava eli Estradi, jolla järjestetään vuosittain ulkoilmakonsertteja.

Kesällä 2023 Särkänniemessä on viisi erilaista vuoristorataa: Hype, MotoGee, Trombi, Tornado ja pienemmille lapsille suunnattu Vauhtimato. Vesilaitteita puistossa on kaksi: Koskiseikkailu sekä Suomen ensimmäinen vesilaite Tukkijoki. Muita laitteita Särkänniemessä on 23, muun muassa todellisille hurjapäille suunnatut kieputtimet X ja High Voltage, sekä useita pienemmille lapsille suunnattuja laitteita, kuten Possujuna, Karamelli-karuselli ja Leppäkerttu. Vuonna 2019 Half Pipe -vuoristorata poistettiin käytöstä.

Kärsänniemi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemen maskotin Pouta Possun ja sen ystävien oma kylä eli Kärsänniemi avattin kesäkaudeksi 2023 entisen Angry Birds Landin paikalle. Alueen uudelleensuunnittelusta vastasivat Särkänniemi sekä Jora Vision.[19]

Näsinneula

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin vuosina 1970–1971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana. Näköalatasanteella varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein ja Pohjoismaiden kolmanneksi korkein rakennus. Näköalatasanteen toisessa kerroksessa 124 metrin korkeudessa palvelee à la carte -annoksia tarjoileva Ravintola Näsinneula, jossa on pyörivä ravintolasali.

Koiramäen eläinpuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koiramäki (Särkänniemi)

Koiramäen eläinpuisto on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva erillinen teema-alue Särkänniemen sisällä. Se avattiin kesäksi 2013 entisen Lasten eläintarhan tilalle. Koiramäessä on maatilan eläimiä ja paljon leikkipaikkoja. Koiramäen asukkaita esittävät näyttelijät viihdyttävät lapsia ja esittävät alueella näytelmiä pitkin päivää.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Miikka Seppälä on Särkänniemen uusi toimitusjohtaja Yle Uutiset. 11.3.2010. Viitattu 23.5.2024.
  2. ↑ a b Ufo Näsijärven rannassa? Vai sittenkin moskeija? – 50 vuotta täyttävän Särkänniemen syntyhistoriassa riittää hurjia suunnitelmia ja vikkeliä käänteitä
  3. ↑ Planetaario sarkanniemi.fi. Viitattu 4.8.2024.
  4. ↑ a b c Särkänniemi yrityksenä Särkänniemi.fi. Viitattu 7.5.2019.
  5. ↑ Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.: Matkailutulo ja -työllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna 2012 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.. Viitattu 5.5.2017.
  6. ↑ Särkänniemi ja Power Park jälleen kärkisijoilla Taloustutkimus. 11.12.2012. Viitattu 20.11.2016.
  7. ↑ Yari: Taikurin apulainen, s. 438. Like Kustannus Oy. ISBN 9789511456902
  8. ↑ a b c Jenni Satola: Särkän moskeija veti uteliasta kansaa. Tamperelainen, 15.4.2009, s. 6.
  9. ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 74. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  10. ↑ Särkänniemen Angry Birds Landin tunnus julkistettiin fin.afterdawn.com. 30.4.2012. Viitattu 15.4.2012.
  11. ↑ Tampereen Särkänniemi Oy lopettaa delfinaariotoiminnan, Särkänniemi 27.10.2015. Viitattu 3.12.2015.
  12. ↑ Kreikkalainen eläinpuisto Attica vastaa kritiikkiin delfiinien huonoista oloista: Naurettavia syytöksiä, kaikki on kunnossa hs.fi. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 28.8.2016.
  13. ↑ Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkännimen delfiineistä Aamulehti. Arkistoitu 29.8.2016. Viitattu 28.8.2016.
  14. ↑ Pesonen, Heidi: SuperPark lopettaa Särkänniemessä – toiminta päättyy jo tämän kuun lopussa Aamulehti. 15.5.2020. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 1.6.2020.
  15. ↑ Planetaario Särkänniemi. Viitattu 5.11.2022.
  16. ↑ Planetaario sarkanniemi.fi. Viitattu 31.8.2024.
  17. ↑ Särkänniemeen iso muutos: Angry Birds Land muuttuu Kärsänniemeksi – Moni tuttu laite muuttuu ja uudistuu Tamperelainen. Viitattu 25.4.2023.
  18. ↑ Huvilaitteet sarkanniemi.fi. Viitattu 29.6.2023.
  19. ↑ Charlotte Coates: Jora Vision celebrates opening of Piggy Town at Särkänniemi Blooloop. 1.6.2023. Viitattu 29.6.2023. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särkänniemi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Särkänniemi&oldid=22813674”