Säkinheimo-Reppulit

Säkinheimo-Reppulit (Sackville-Bagginses) on hobittisuku J.R.R. Tolkienin fantasiaromaanissa Taru sormusten herrasta.

Säkinheimo-Reppulit ovat sukua Bilbo Reppulille. Otho Säkinheimo-Reppulin isä Longo oli Bilbon setä, joten Otho on Bilbon serkku. Myös Othon vaimo Lobelia o.s. Piukkapaula on Bilbon pikkuserkku, joten Säkinheimo-Reppuleiden sukulaisuus Bilboa kohtaan on kaksinkertainen. Säkinheimo-Reppuleilla on yksi poika, Lotho.

Säkinheimo-Reppuleiden nimi on Longo Reppulin ja hänen vaimonsa Camelia Säkinheimon sukunimien yhdistelmä, jonka jo Longo otti käyttöön ja jota myös Otho perheineen käytti.

Säkinheimo-Reppulit asuvat Konnun Eteläneljännyksessä Säkinheimon kylässä. He ovat varakkaita maanomistajia (he myyvät piippukessua mm. Sarumanille), mutta ovat silti kateellisia Bilbolle, koska huhujen mukaan Bilbon hobittikolon, Repunpään, uumenissa piilee kultaa ja timantteja. Lisäksi Säkinheimo-Reppulit halajavat mukavaa Repunpäätä omakseen. Säkinheimo-Reppuleiden ja Bilbon välinen riita juontaa juurensa Frodoon, koska ennen kuin Bilbo otti orvon Frodon huostaansa, Otho oli lapsettoman serkkunsa perillinen. Kun Bilbo sitten nimitti Frodon perijäkseen, Säkinheimo-Reppulit raivostuivat ja katkaisivat suhteensa Bilboon sekä erityisesti Frodoon. Kuitenkin jo ennen Frodon syntymää, Bilbon lähdettyä Gandalfin ja kääpiöiden kanssa suurelle matkalleen, Säkinheimo-Reppulit ryntäsivät Repunpäähän luullessaan Bilbon kuolleen. Katkera oli heidän pettymyksensä, kun Bilbo palasikin takaisin täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarussa Sormusten herrasta Säkinheimo-Reppulit saapuvat Bilbon syntymäpäiväjuhliin, mutta poistuvat sieltä raivoissaan Bilbon katoamistempun jälkeen. He palaavat kuitenkin seuraavana päivänä hakemaan saataviaan, kun kuulevat Frodon järjestäneen Bilbon omaisuudenjaon. Lobelialle Bilbo on jättänyt hopealusikoita, koska arveli Lobelian ryövänneen useita lusikoita viime matkansa aikana. Närkästyneet Säkinheimo-Reppulit vaativat nähdä testamentin ja kun siinä ei ole Säkinheimo-Reppuleille mitään, Otho huudahtaa: "Kuudenkymmenenvuoden odotuksen jälkeen lusikoita! Naurettavaa!"

Säkinheimo-Reppulien odotus kuitenkin palkitaan, kun Frodo joutuukin lähtemään matkalleen kohti Rivendelliä ja myy Repunpään Säkinheimoille. Otho on jo kuollut, mutta satavuotias Lobelia Lotho-poikansa kanssa saapuu seitsemänkymmenenseitsemän vuoden odotuksen jälkeen ottamaan omansa.

Trilogian toisessa osassa Säkinheimo-Reppuleita ei mainita, mutta kolmannen osan lopussa heillä on melko merkittävä osa. Lothosta on tullut Konnun tyranni ja kaiken huipuksi hän on liittoutunut Puuparran joukoille hävinneen Sarumanin kanssa. Kun Frodo kumppaneineen palaa Kontuun, asiat ovat huonolla tolalla. Ihmisroistot pitävät järjestystä, Konnun kaunis luonto on pilattu teollisuudella, monet kontulaiset on pidätetty, jopa vanha Lobelia, ja itse Lotho on murhattu. Saruman asuu nyt Repunpäässä, mutta Virranvarren taistelun jälkeen hänet murhaa yksi omista, Gríma Kärmekieli, jonka hobittisoturit ampuvat jousilla. Roistot ajetaan matkoihinsa, ja Lobelia vapautetaan muiden vankien kanssa vankilasta. Kuullessaan Lothon kuolemasta, Lobelia ei kuitenkaan halua enää palata Repunpäähän ja luovuttaa sen takaisin Frodolle. Lobelia palaa sukulaistensa Piukkapaulojen luo, missä hän kuolee runsaasti yli satavuotiaana, jättäen omaisuutensa Frodolle ja päättäen yli sata vuotta kestäneen sukuriidan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.