Sähkövirran tiheys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sähkövirran tiheys (tunnus J) on suure, joka kuvaa sähkövirtaa sen lävistämän pinta-alan suhteen. Sähkövirran tiheyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ampeeri neliömetriä kohti, A/m².

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkövirran tiheys riippuu seuraavalla tavalla materiaalin sähkönjohtavuudesta σ ja vaikuttavasta sähkökentän voimakkuudesta E:[1][2]

.

Toinen tapa ilmaista sähkövirran tiheys on yhtälö[3][4]

,

missä siis I on virta ja A virran läpäisemä pinta-ala. Edellä olevasta yhtälöstä voidaan saada virran yhtälö muotoon:

.
  1. a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 14. (Moniste 381) Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2
  2. I. S. Grant & W. R. Phillips: ”4.1.1”, Electromagnetism, 2. painos, s. 114. Wiley, 2003. ISBN 0-471-92712-0 (englanniksi)
  3. a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 5. (Moniste 381) Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2
  4. Young & Freedman: ”25.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 945. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.