Sääntönäistila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sääntönäistila (ruots. stadgelägenhet) oli entisajan Ruotsissa ja Suomessa sellainen kruununtila tai perintötila, joka suoritti kiinteän veron ja sen vuoksi sai vapautuksen joistakin suuruudeltaan vaihtelevista maatilaveroista. Nimitys syntyi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan (1496–1560) talousuudistusten aikana, mutta sääntönäistilojen merkitys muuttui vuosien varrella, vaikka itse nimitys säilyi samana.[1] Nimitys oli käytössä vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin asiakirjoissa kirjoitettiin esimerkiksi ”kruunun sääntönäistilasta”.[2]

  1. Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1023, hakusana sääntönäistila. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1917. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.1.2020).
  2. Kansakoulut. Kaleva, 11.8.1910, nro 182, s. 2. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Lehden verkkoversio. Viitattu 1.1.2020.