Sään terveysvaikutukset
Sään terveysvaikutukset ovat vallitsevan säätilanteen suoria tai epäsuoria vaikutuksia ihmisen elimistöön. Säätekijät, kuten lämpötila, kosteus ja sade, vaikuttavat suoraan ihmisen elintoimintoihin. Ne voivat vaikuttaa myös asioihin, jotka vaikuttavat välillisesti terveyteen.[1]
Suorat vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alhaisin kuolleisuus on kaikkialla niinä aikoina kun lämpötila on hieman korkeampi kuin alueella yleensä on. Kahdeksan prosenttia kuolemista maailmanlaajuisesti liittyy joko korkeaan tai alhaiseen lämpötilaan. Tavallista kylmempi sää selittää kuolleisuudesta yli seitsemän prosenttiyksikköä ja tavallista lämpimämpi sää puoli prosenttiyksikköä.[2]
Lämpötilasta johtuvien kuolemien kokonaismäärä on laskussa maailmanlaajuisesti. Vuosien 2000–2003 ja vuosien 2016–2019 välillä kylmyyteen kuolleiden osuus kaikista kuolleista maailmassa laski 0,51 prosenttiyksikköä samalla kun kuumuuteen kuolleiden osuus nousi 0,21 prosenttiyksikköä. Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa olla kuolemien kokonaismäärän vähenemisen takana lyhyellä aikavälillä.[3]
Jyrkät lämpötilanvaihtelut lisäävät kuolleisuutta talvisin. Kylmyys altistaa hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksille sekä heikentää vastustuskykyä tartuntataudeille. Tautien leviämistä edistää myös talvisäältä suojautuminen sisätiloihin. Kylmä sää vaikeuttaa verenkiertovaivoista kärsivien elämää, sillä se jäähdyttää ruumiin uloimpia osia, kohottaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä. Talvikuukausien alhainen ilmankosteus aiheuttaa iho-ongelmia, ja kylmä sää voi vaurioittaa kudoksia.[4]
Kuumuus lisää stressiä, nostaa verenpainetta ja sykettä ja vaikuttaa etenkin sydän- ja keuhko-oireista kärsiviin ja ikääntyneisiin.[5] Kesän lämmössä viihtyvät bakteerit voivat aiheuttaa vaaraa. Malariahyttyset elävät ja lisääntyvät lämpimissä ja kosteissa oloissa. Lämpimällä säällä nousevat ilmavirtaukset kuljettavat kauas siitepölyä ja muita allergeeneja, jotka aiheuttavat joillekin hengitysoireita.[4]
Kuivuus aiheuttaa nälänhätiä ja juomaveden puutetta.[6]
Äkilliset lämpötilan ja kosteuden muutokset voivat laukaista hengitysteiden tulehduksia ja lihaskipuja. Ilmanpaineen lasku tai kosteuden lisääntyminen aiheuttavat joillekin nivelkipuja tai amputoitujen jäsenten aavekipuja.[4]
Sää voi vaikuttaa mielialaan eri tavoin eri ihmisillä. Valon vähäisyys voi aiheuttaa masennusta. Lämpöaallot voivat aiheuttaa rikollisuuden lisääntymistä, joskin yhteys saattaa olla vain välillinen.[4]
Ultraviolettisäteily aiheuttaa suurina annoksina ihosyöpää mutta toisaalta helpottaa psoriasista.[7] Lisäksi se aiheuttaa kuumetta ja elimistöä suojaavan ihon vaurioitumista.
Rajuimmat sääilmiöt, kuten trooppiset hirmumyrskyt, tulvat ja lumivyöryt, aiheuttavat ruhjeita ja luunmurtumia sen lisäksi, että niissä kuolee tukehtumalla useita ihmisiä joka vuosi.
Yhdysvaltojen kansallisen sääpalvelun mukaan Yhdysvalloissa sääilmiöistä eniten kuolemantapauksia vuotta kohti välillä 2004–2013 aiheuttivat helle (keskimäärin 123 kuolemaa vuodessa), tornadot (109), hurrikaanit (108), tulvat (75), tuuli (51), salamat (33), kylmyys (27) sekä talvi yleisesti (25).[8]
Salamaniskut tappavat nykyisin Suomessa ihmisen noin joka toinen vuosi.[9] Vuonna 2008 Yhdysvalloissa salamaniskuihin kuoli 27 henkeä ja vuonna 2007 yhteensä 45 henkeä, joista 89 % oli miehiä. Pitkän ajan keskiarvo on 62 henkeä vuodessa.[10]
Liukkaus on ainakin yksi osatekijä useissa auto-onnettomuuksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuolee vuosittain yli 1 300 henkeä ja loukkaantuu yli 116 800 henkeä kolareissa liukkaalla säällä.[11] Liukastumistapaturmat ovat toinen liukkauteen liittyvä onnettomuustyyppi. Esimerkiksi Suomessa kirjataan vuosittain noin 50 000 liukastumistapaturmaa, joista 10–20 johtaa kuolemaan. Jalankulkijat liukastelevat erilaisissa säätilanteissa kuin autoliikenne, kuten silloin, kun jään päälle sataa lunta.[12] Suomessa on arvioitu, että kaatumis- ja liukastumistapaturmista koituu vuosittain menetettyjen työpäivien ja sairaanhoidon kulujen vuoksi noin 400 miljoonan euron kustannukset ja että näistä tapaturmista kaksi kolmasosaa sattuu lumisella tai jäisellä alustalla.[13] Kanadassa Ottawan kaupunki julkaisee riskiryhmille, kuten vanhuksille ja maahanmuuttajille, ohjeita turvallisesta talviliikkumisesta.[14]
Epäsuorat vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arviolta noin kaksi prosenttia Pohjois-Euroopan valtaväestöstä sairastaa kaamosmasennusta, ja yli kymmenen prosenttia tuntee alavireisyyttä pimeinä kuukausina. Maailmanlaajuisesti voidaan todeta, että oireista kärsivien määrä kasvaa sitä mukaa kun välimatka päiväntasaajaan kasvaa. Lumipeitteen valoa tehostava ilmiö lievittää oireita.
- allergiat: siitepöly kulkee tuulen mukana satoja kilometrejä, ja lämpötila ja kosteus vaikuttavat kasvien kukintaan sekä homeisiin
- hyönteisten levittämät taudit, kuten malaria ja denguekuume
- ruoan pilaantuminen lämmön, kosteuden ja sähkökatkojen vuoksi
- juomaveden pilaantuminen sateen huuhtoessa bakteereita, esimerkiksi koleraa, vedenottopaikoille
- ilmansaasteet
- säätilojen aiheuttama juoman tai ruoan puute voi synnyttää nälänhätää sekä siihen liittyviä sairauksia ja konflikteja
- nivelreuman oireet saattavat pahentua ilmankosteuden vuoksi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Health MeteoSwiss. Arkistoitu 1.3.2009. Viitattu 21.3.2009.
- ↑ Kumpi tappaa enemmän? Kylmyys vai kuumuus? 27.5.2015. Terve.fi. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Qi Zhao & Yuming Guo & Tingting Ye & Antonio Gasparrini & Shilu Tong & Ala Overcenco, et al: Global, regional, and national burden of mortality associated with non-optimal ambient temperatures from 2000 to 2019: a three-stage modelling study The Lancet. 7/2021. Viitattu 7.11.2022.
- ↑ a b c d Burroughs et al. 1998, s. 130–131.
- ↑ Kuinka sitten kävikään – ilmastonmuutos ja terveys nyt KTL
- ↑ EU pyrkii lieventämään kuivuuden vaikutuksia
- ↑ Psoriasisliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Natural Hazard Statistics National Weather Service. Viitattu 26.4.2015.
- ↑ Ukkostekniikka kesyttää salaman (Arkistoitu – Internet Archive) Tiede 2006
- ↑ Lightning Safety (Arkistoitu – Internet Archive) National Weather Service, USA
- ↑ Snow and Ice 2007. Yhdysvallat: Federal Highway Administration. Viitattu 20.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Hartonen S., Ruuhela R., Ruotsalainen J: Ilmatieteen laitos turvaa myös jalankulkijoita 2008. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Viitattu 3.3.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomalainen sääopas s. 109.
- ↑ Seniors Can Be Active With Confidence in Winter (available in Arabic, Chinese, Russian, Spanish, Somali, Swahili, Vietnamese) 2001–2009. Kanada: Ottawa Public Health. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)