Rytikari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rytikari
Rytikatua kesällä 2016
Rytikatua kesällä 2016
Kaupunki Kemi
Suuralue Hepola
Kaupunginosa nro 52
Pinta-ala 0,93[1] km² 
Väkiluku 594 [2] 31.12.2021
Työpaikkoja 31 kpl [3]  (31.12.2013)
Osa-alueet Rytikari
Postinumero(t) 94830

Rytikari on yksi Kemin kaupunginosista. Rytikari on kerrostalovaltainen asuntoalue, jossa sijaitsevat Hepolan suuralueen kaupalliset palvelut. Rytikari on kehittynyt valtionyhtiö Veitsiluoto Oy:n (nykyisin Stora Enso) mukana. Koko alue on rakentunut pääosin 1960- ja 1970-luvuilla, kun tehtaille palkattiin lisää työvoimaa.

Rytikari alkoi kehittyä kun Veitsiluodon saha perustettiin viereiseen Veitsiluodon saareen. Sahan työläisten pienet omakotitalot täyttivät Rytikarin saaren pohjoisosan jo 1920-luvun lopulla, jolloin saaren eteläosaan rakennettiin myös kaksikerroksinen Veitsiluodon kansakoulu. Rytikari yhdistettiin Hepolaan penkereellä vuonna 1931 ja rautatie Järpistä Rytikarin kautta Veitsiluotoon valmistui 1936.[4] Kieltolain aikana Rytikarin ja etenkin sen eteläpuolella sijaitseva Paavonkarin kautta tuotiin Pohjois-Suomeen huomattavia määriä salakuljetettua pirtua[5].

Kun Veitsiluoto Oy:lle rakennettiin 1930-luvulla sulfiittiselluloosatehdas ja 1950-luvulla paperitehdas, tarvittiin tehtaille lisää työvoimaa ja työvoimalle lisää asuntoja. Rytikariin rakennettiin 1940-luvulla kymmeniä puurakennuksia tehtaiden työntekijöille. Monet taloista on sittemmin purettu, yksi rakennuksista on siirretty Marttalan Työläismuseon alueelle. Ensimmäiset varsinaiset kerrostalot rakennettiin aravalainoituksella 1950-luvun lopulla. Rytikariin rakennettiin 1940-luvun lopulla myös terveystalo ja Rytikarin työväentalo.[6]

  • Teerijoki, Niilo: Kehittyvää Kemiä, s. 130-131. (Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu) Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1963.
  1. Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 12.5.2011.[vanhentunut linkki]
  2. Väestö ikäluokittain 31.12.2021 suur- ja tilastoalueittain. Tilastollinen vuosikirja 2021, 6/2022, s. 15. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.9.2023.
  3. Alueella työssäkäyvät elinkeinoittain. Tilastollinen vuosikirja 2015, 5/2016, s. 25. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 9.7.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Teerijoki, s.130–131
  5. Teerijoki, s.135
  6. Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 37. (Suomen ympäristö 15/2013) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9 Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.