Ryhmä (Suomen puolustusvoimat)

Ryhmä on yleensä ryhmänjohtajana toimivan nuoremman aliupseerin, yleensä alikersantin johtama sotilasjoukko. Siihen kuuluu yleensä 5–8 sotilasta.

Perusratkaisu

Ryhmä on yleensä pienin kiinteä jatkuvasti oleva ryhmä sotilaita, joita johtaa aliupseeri. Ryhmän koko jalkaväessä oli voinut olla kahdeksan kiväärillä varustettu sotilasta, joita on johtanut alikersantti. Joissain tapauksissa ryhmä on kannattanut jakaa kahtia, jolloin on muodostunut kaksi puoliryhmää. Puoliryhmän toista puoliryhmää on tällöin johtanut kokenut alimman miehistöarvon omaava sotilas tai ylimmän miehistöarvon saavuttanut korpraali. Korpraali periaatteessa on ollut ruotusotaväessä Ruotsin kuningaskunnassa ryhmää pienempää ruotua johtava sotilas. Ratsuväessä on ollut jopa yhdentoista ratsuväkisotilaan kokoisia ryhmiä, joita on johtanut lipunkantaja- vänrikki. Suomen puolustusvoimissa kuitenkin vänrikki on aina ollut upseeri, jolla on oikeus joukkueen johtamiseen, jolloin suomalainen vänrikin arvo on vastannut saksalaista luutnanttia tai venäläistä nuorempaa luutnanttia.

Joissain nykyaikaisissa ratkaisuissa toisen puoliryhmän alempiarvoisesta johtajasta on luovuttu ja korpraalin asemesta toista puoliryhmää voi johtaa myös alikersantti.

Poikkeusratkaisut

Kaksi orgaanista puoliryhmää

Jotkut ryhmät on organisoitu siten, että niissä on kaksi johtajaa ja muiden jäsenten lukumäärä on parillinen. Näin ollen ryhmää on jo alusta alkaen ajateltu sellaiseksi, että sitä käytetään kahtena puoliryhmänä. Jako kahteen voi perustua siihen, että sen jakaminen tapahtuu joko ajallisesta työnjaosta, siitä, että jossain asemapaikassa yksi ryhmä toimii puoli vuorokautta, josta toinen jatkaa tai se joudutaan toimintatilanteessa jakamaan ja johtamaan kahdesta paikasta erikseen puolikkaina.

Esimerkkejä kahden orgaanisen puoliryhmän muodostamasta ryhmästä

Aikajakoiset puoliryhmät päivystyksen perusteella

Jalkaväkiprikaati-80:n viestikomppanian viestitystoimiston ryhmä: 2+4+8. Ryhmä voi suunnata prikaatin esikunnasta lähteviä viestejä eri viestilaitteille. Ryhmää johtaa toinen viestiupseeri, mutta se voi ajallisesti jakautua kahteen puoliryhmään siten, että ryhmänjohtaja-upseerin johtama ensimmäinen puoliryhmä päivystää puoli vuorokautta, jonka jälkeen päivystys siirtyy toisen upseerin johtamalle ryhmälle. Näin ollen toiminnallisesti ryhmä on 2 x (1+2+4). Ryhmässä upseerit suuntaavat viestiliikennettä eri laitteille jakaen sitä kiireellisyyden ja viestin perille menemisen varmistamisen takaamiseksi eri viestilaitteille: sähkötysradioille, puheradioille ja sanomaliikenteeksi sanomatoimistoon. Viestien jakamista eri viestiverkkoihin erilaisille laitteille kutsutaan suuntaamiseksi ja suuntaamista suorittavaa upseeria suuntaajaksi. Suuntaaminen edellyttää viestiverkon tuntemista kokonaisuudessaan sekä kykyä arvioida viestiliikennekuormaa verkon kannalta siinä tapauksessa, että sitä on paljon. Suuntaamiseen liittyy myös kiireellisyysluokan arviointi hätä-, valvonta-, komento- ja pikasanomiin sekä tavallisiin sanomiin. Tekniikassa, jossa viestilaitteissa, kuten sähkötysradiossa, puheradiossa tai kaukokirjoittimessa itsessään ei ollut salauslaitteita, piti viestit kääntää salakielelle ennen lähettämistä ja purkaa salakieleltä vastaanottamisen jälkeen. Tätä varten suuntaaja-upseerien välittöminä alaisina oli kaksi salaaja-aliupseeria. Sanomia viestittivät miehistön arvoiset.

Digitaalitekniikan aikakaudella puolivuorokausittain verkkoa valvovat ryhmät voivat olla viestiverkkoa suunnittelevat ja valvovat ryhmät, joiden työn tulee olla ympärivuorokautista viestiasemien toiminnan jatkuvan toiminnan varmistamisden vuoksi.

Toiminnallisesti jaettavat ryhmät

Toiminnallisesti kahtia jaettavia nykyisiä ryhmiä voivat olla 2+6 -vahvuudella toimivat sotilaspoliisiryhmät. Ajatuksena on se, että jos puoliryhmät hoitavat tehtäviään samanaikaisesti, on niiden organisaatioon jo valmiiksi ajateltu ryhmän jakautuminen kahtia kahdeksi itsenäisesti johdetuksi ja mahdollisesti toisistaan etäällään olevaksi, mutta silti samaa tehtävää yhdessä suorittavaksi ryhmäksi. Sotilaspoliisin osalta voidaan ajatella sitä, että ryhmä joutuu esimerkiksi esikunnan tai komentopaikan asemia puolustaessaan jakautumaan kahtia alueen laajuuden vuoksi.

Myös sotilaspoliisiryhmillä voi tulla kyseeseen esimerkiksi vartiopalveluksen vuoksi samanlainen aikajako kuin viestiryhmillä, jossa ensimmäinen puoliryhmä vartioi kohdetta puoli vuorokautta, josta toinen jatkaa.

Ryhmän miehistö koostuu aliupseereista

Erikoistehtävissä tai joissain erityisissä aselajeissa voi ryhmän koko olla tätä pienempi. Joissain erikoistehtävissä voi ryhmää johtaa upseeri, jolloin ryhmän jäsenet ovat aliupseereita. Näin voi olla esimerkiksi joissain tiedusteluryhmissä. Tiedusteluryhmä on periaatteessa ryhmän johtajan johtama ryhmä, jossa on miehistön jäseniä. Sillä ei ole kaksinkertaista miehitystä eikä se sisällä orgaanisesti kahta puoliryhmää. Poikkeus tavalliseen jalkaväkiryhmään on siinä, ettei ryhmänjohtajana ole alikersantti, vaan upseeri ja etteivät ryhmän muut jäsenet palvele miehistön arvoilla, vaan ovat aliupseereita.

Ryhmän miehistö koostuu upseereista, aliupseereista ja miehistön jäsenistä

Muita upseerin tai upseereiden johtamia ryhmiä ovat voineet olla viestijoukoissa puheradio-, sähkötysradio- ja samomalaiteliiketeen kannalta kriittiset koordinoivat ryhmät, joissa on kahden päivystysvuoron vuoksi ollut sisällä kaksi puoliryhmää, joista toinen päivystää puolet toimintavuorokautta toisen levätessä ja joissa jäsenet koostuvat upseereista, aliupseereista ja miehistöön kuuluvista.

Esimerkkejä ryhmistä

Jalkaväki

Jääkäriryhmä

Jääkäriryhmä on aliupseerin johtama ryhmä. Ryhmä koostuu kolmesta partiosta, joista yhtä johtaa ryhmän varajohtaja.

• ryhmänjohtaja
  • konekivääriampuja
  • rynnäkkökivääriampuja
• ryhmän varajohtaja (yleensä korpraali)
  • konekivääriampuja
  • rynnäkkökivääriampuja
• ajoneuvonkuljettaja (alistettu ryhmän käyttöön siksi ajaksi kun ryhmä käyttää ajoneuvoa)

Alueellisten joukkojen jääkäriryhmä

Maavoimien uudistetun taistelutavan mukaisten alueellisten joukkojen ryhmän kokoonpano muodostuu yhdeksästä taistelijasta jotka jakaantuvat kolmeen partioon. Ryhmä voi toimia tilanteesta riippuen myös kahtena puoliryhmänä. Ajoneuvon kuljettaja toimii taistelijana joukkueenjohtajan tai ryhmänjohtajan käskemissä tehtävissä.

• ryhmänjohtaja
  • 2 partionjohtajaa
  • 2 konekiväärimiestä
  • rynnäkkökiväärimies
  • tukiampuja
  • räjäyttäjä
  • taistelupelastaja

Sinkoryhmä

Sinkoryhmä on aliupseerin johtama ryhmä, jossa on otettu huomioon ryhmän toimiessa sen jakautuminen kahdeksi partioksi, puoliryhmäksi. Tämän vuoksi myös toista puoliryhmää johtaa aliupseeri. Myös aikaisemmissa organisaatioissa oli sinkoampujien esimiehenä aliupseeri. Sinkopartion, joka toimi 55 S 55 -kalustolla esimiehenä oli aliupseeri, yleensä alikersantti, jonka partio oli alistettuna jalkaväkijoukkuelle muodostaen siitä sinkopartiolla vahvistetun jalkaväkijoukkueen.

• ryhmänjohtaja (aliupseeri)
• sinkoampuja
• sinkoampuja
• ryhmän varajohtajajohtaja (korpraali tai aliupseeri)
• sinkoampuja
• sinkoampuja

Muita jalkaväkiryhmiä

• Kaupunkijääkäriryhmässä ryhmän johtaja ja varajohtaja ovat molemmat aliupseereita ja miehistöä on kahdeksan. Yksi miehistä toimii kevytkonekivääri- ja yksi tarkka-ampujana.^lähde?

• Kranaatinheitinryhmään kuuluu heittimenjohtaja, suuntaaja (kantaa tukea), apusuuntaaja (kantaa putkea), lataaja (kantaa vastinta), panostaja ja kaksi ammusmiestä. Suuntaajaksi nimitetään ryhmän miehistä paras ja hän on ryhmän varajohtaja.

• Tiedusteluryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (upseeri), tulenjohtaja (upseeri), sissiradisti (aliupseeri), radiomies, tarkka-ampuja (aliupseeri), tähystäjä, lääkintäAU (aliupseeri), taistelupelastaja, pioneeriAU (aliupseeri), pioneerimies.

• Sotilaspoliisiryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), ryhmän varajohtaja (yleensä korpraali) ja neljä muuta sotilaspoliisimiestä.

• Rannikkojääkäriryhmässä on kahdeksan jäsentä. Ryhmänjohtaja taistelijapareineen, kaksi rynnäkkökivääritaistelijaparia (toinen näistä on aseistettu kertasingoilla) ja konekivääritaistelijapari. Ryhmänjohtajan taistelijapari kantaa 40 mm KRPIST 2002 -kranaattipistoolia, joka mahdollistaa aggressiivisen etenemisen eliminoimalla tehokkaasti suojautuneita vihollisia. Varajohtaja on rynnäkkökiväärimies.

Panssarivaunujoukot

Panssarijääkäriryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), varajohtaja (aliupseeri tai korpraali), konekivääritaistelijapari, kertasinkotaistelijapari. Ryhmään kuuluu myös rynnäkköpanssarivaunun miehistö; vaununjohtaja (aliupseeri), ampuja, ajaja.

Tykistö

Tulenjohtoryhmään kuuluu tulenjohtaja (upseeri), tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies (etäisyydenmittaaja) ja kaksi viestimiestä. Yleensä yksi tulenjohtoryhmä on alistettu yhdelle jääkärijoukkueelle. Tulenjohtoryhmässä sen jokainen jäsen hallitsee käytännön taistelutulenjohtamisen. Upseerien ja aliupseerien erikoisosaamista ovat mm. tulisuunnitelmien laadinta.

Ryhmä on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä.

Ryhmän puolustusasema

Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan pesäkkeeksi. Pesäke muodostuu yksittäisten taistelijaparien tuliasemista ja on osa joukkueensa tukikohtaa. Pataljoonan johtopaikka on komentopaikka ja prikaatin sen esikunta. Esikunnassa sijaitsevat taistelua tukevien aselajien toimistot.

Johtajien nimitykset

Ryhmää johtaa ryhmänjohtaja (r.joht. , RJOHT).

Aiheesta muualla

• Ryhmänjohtajan opas (pdf)