Ruunikääpä
| Ruunikääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | rufescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Postia rufescens |
|
Ruunikääpä (Postia rufescens) Suomessa eteläinen kääpälaji, joka viihtyy niin lehto- kuin kangasmetsissä. Ruunikääpä kasvaa kaatuneissa puissa ja pudonneissa oksissa. Sen isäntäpuita ovat kuusi, mänty sekä lehtipuista ainakin vaahtera ja haapa.[1][2]
Ruunikäävän itiöemät muodostavat pileaattisena ja puoliresupinaattisena tyyppinä kasvaessaan monilakkisia rykelmiä. Myös täysin resupinaattinen kasvutapa on mahdollinen. Yksittäinen lakki on enintään 30 mm leveä, 5 mm paksu ja 10 mm alustasta ulkoneva. Resupinaattinen pinta on alaltaan korkeintaan 20 cm² ja 3 mm paksu. Tuoreena itiöemä on pehmeä ja väriltään nuorena kellanvalkoinen, johon muodostuu epäselviä ruosteenruskeita vöitä. Myös kolhukohdat värjäytyvät ruskeiksi. Kuivana itiöemä on hauras. Pillipinta on kovera ja tuoreena kermanvalkoinen, kuivana harmahtava. Pillit ovat hauraita, tasa- tai ripsisuisia ja niitä on 3–5 millimetrillä. Maku on kitkerä. Ruskokääpään verrattuna ruunikääpä on pienempi ja ohutlakkisempi, nukaton ja tiivispintainen sekä vähemmän ruosteenvärinen. Vertaa myös tahrakääpään ja hentokääpään.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ruunikääpä Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 317-318. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0