Ruth Elfriede Hildner

Ruth Elfriede Hildner (1. marraskuuta 1919 – 2. toukokuuta 1947) oli SS-nainen ja keskitysleirivartija useilla keskitysleireillä toisen maailmansodan aikana.

Hildner meni leiripalvelukseen heinäkuussa 1944, jolloin hän tuli Ravensbruckiin koulutettavaksi. 26-vuotias Hildner meni Dachaun keskitysleiriin 1944 Aufseheriniksi. Tämän jälkeen hän meni Müncheniin Agfa Camera Werke -nimiseen alaleiriin. Hän palveli useilla alaleireillä mukaan lukien Hennigsdorf, Wittenberg ja Haselhorst. Joulukuussa 1944 hän saapui Helmbrechtsiin, pieneen Flossenburgin alaleiriin Hofin lähelle. Siellä hänestä kehkeytyi pelätty leirivartija.

Huhtikuussa 1945 leirivartijat evakuoivat sen asukit Yhdysvaltain armeijan edestä. Hildner oli yksi marssilla olleista vartijoista, ja tappoi piiskallaan useita vankeja ja pahoinpiteli toisia. Hän seurasi marssia Zwodauun, toiselle alaleirille Flossenburgiin, joka sijaitsi Tšekkoslovakiassa. Useita päiviä myöhemmin marssi lähti leiriltä läntiseen Tšekkoslovakiaan. Aikaisin toukokuussa 1945 SS-miehet ja naisvartijat pakenivat marssipaikalta. Hildner sekaantui pakolaisjoukkoihin. Maaliskuussa 1947 Tšekkoslovakian poliisi pidätti hänet, ja laittoi vankilaan. 2. toukokuuta 1947 hän joutui erikoiseen Kansanoikeuteen Písekissä Tšekkoslovakiassa. Samana päivänä hänet todettiin syylliseksi sotarikoksiin ja hirtettiin.