Russians at War
Russians at War on venäläis-kanadalaisen Anastasia Trofimovan ohjaama dokumenttielokuva, joka esitettiin ensimmäisen kerran Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa 2024. Se kuvaa venäläisten sotilaiden elämää lähellä etulinjaa Ukrainassa. Trofimova vietti näiden seurassa seitsemän kuukauden ajan.[1][2] Canada Media Fund oli dokumentin rahoittaja.[2]
Russians at War kuvaa venäläiset sotilaat pitkälti sympaattisessa valossa. Sotilaat ilmaisevat hämmennystään ja epätietoisuuttaan siitä, minkä puolesta he taistelevat. Dokumentissa esiintyvillä sotilailla on vaihtelevia, esimerkiksi taloudellisia motiiveja osallistua Venäjän hyökkäykseen.[1] Sotilaat puhuvat dokumentissa kuolemasta ja tunteistaan.[2] Elokuva sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Venetsian elokuvajuhlilla esitettiin vuonna 2024 myös ukrainalaisten kokemuksia käsittelevä dokumentti Pisni zemli, štšo povilno horyt. Sen tuottaja Darja Bassel kritisoi päätöstä esittää lisäksi Russians at War, joka hänen mukaansa välitti hyvin vääristyneen kuvan todellisuudesta ja levitti virheellisiä narratiiveja. Bassel ja muut ukrainalaiset kulttuurivaikuttajat kokivat, että Russians at War sivuuttaa venäläisten sotilaiden vastuun ja esittää heidät pikemminkin uhreina kuin aktiivisina osallistujina. Kriitikkojen mukaan elokuvassa ei anneta huomiota laajamittaiselle tuholle, jonka hyökkäys Ukrainaan aiheutti. Ohjaaja Trofimova kertoi, että hänen tapaamansa venäläiset sotilaat olivat täysin tavanomaisia ihmisiä. Sanojensa mukaan hän ei rintaman läheisyydessä viettämänään aikana nähnyt merkkejä sotarikoksista. Trofimova puolusti elokuvaa sillä, että sodan käsittelystä puuttui hänen mielestään ihmiskasvojen antaminen osallistujille. Hänen mukaansa venäläisten sotilaiden näkökulmaa ei ole yleensä tuotu esiin, vaikka hänen mukaansa sen näkeminen sodan sumun keskeltä on tärkeää.[1] Dokumentissa yksi sotilas arvelee Venäjän ja Ukrainan olleen aina erottamattomia. Hän kertoo kaipaavansa veljellistä liittoa. Kriitikot huomauttivat tällaisten kommenttien edistävän Vladimir Putinin väitteitä siitä, ettei Ukraina voisi olla olemassa itsenäisenä valtiona.[3]
Syyskuussa 2024 Russians at War otettiin myös Toronton elokuvajuhlien ohjelmaan. Pääkonsuli Oleh Nikolenko sanoi dokumentin pyrkivän valkopesemään Venäjän sotarikoksia. Ukrainalaiset diplomaatit ja aktivistit Kanadassa vaativatkin elokuvajuhlia lopettamaan dokumentin esittämisen, koska heidän mukaansa elokuva palveli Venäjän propagandaa. Kanadan varapääministeri Chrystia Freeland tuomitsi elokuvan sisällyttämisen elokuvajuhlien ohjelmaan. Trofimova kiisti propagandasyytökset ja totesi tehneensä elokuvan ilman Venäjän hallinnon lupaa, mikä asetti hänet vaaraan joutua syytetyksi Venäjällä. Trofimova kertoi pitävänsä Venäjän hyökkäystä laittomana ja oikeuttamattomana. Elokuvaansa hän piti sodanvastaisena.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pjotr Sauer, Russian documentary accused of falsely showing invading soldiers as victims The Guardian 7.9.2024, viitattu 12.9.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d Wa Lone, TIFF 2024: Protesters blast 'Russia at War,' director defends it as 'antiwar film' Reuters 11.9.2024, viitattu 12.9.2024 (englanniksi)
- ↑ Deirdre Bardolf, Canadian gov-funded documentary following Russian soldiers blasted as ‘pure propaganda’: ‘Very distorted picture’ New York Post 7.9.2024, viitattu 12.9.2024 (englanniksi)