Rusolaukkaneilikka
| Rusolaukkaneilikka[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Lyijykukkakasvit Plumbaginaceae |
| Suku: | Laukkaneilikat Armeria |
| Laji: | maritima |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajeja[2][3] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Rusolaukkaneilikka eli laukkaneilikka (Armeria maritima) on monivuotinen, vähän ruoholaukan näköinen kasvi. Sitä kasvatetaan myös koristekasvina. Laji on Suomessa rauhoitettu ja uhanalainen.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laukkaneilikan lehdet kasvavat mättäänä. Ne säilyvät vihreinä talvellakin. Lehdettömät kukkavarret nousevat 10–15 cm:n korkeuteen. Mykerömäinen kukinto on vaalean purppuranpunainen.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laukkaneilikkaa kasvaa harvinaisena Pohjois- ja Keski-Euroopan rannoilla, sekä Saksassa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa myös sisämaassa. Pohjois-Amerikassa on oma alalajinsa.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laukkaneilikka tarvitsee paljon valoa, mutta kestää hyvin kuivuutta. Luonnonvarainen laukkaneilikka kasvaa töyräillä, etenkin rannoilla. Puutarhassa sitä viljellään kivikkokasvina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Plants of the World Online: Armeria maritima (Mill.) Willd. (Accepted infraspecifics) (englanniksi) Viitattu 22.6.2021.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Rusolaukkaneilikka – Armeria maritima Viitattu 4.4.2021.
- ↑ Puutarha.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Den virtuella floran
