Ruskohammasseppä
| Ruskohammasseppä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Elateriformia |
| Yläheimo: | Seppämäiset Elateroidea |
| Heimo: | Sepät Elateridae |
| Alaheimo: | Dendrometrinae |
| Suku: | Hammassepät Denticollis |
| Laji: | linearis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Denticollis linearis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ruskohammasseppä (Denticollis linearis) on hoikka, seppien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Se on Suomessa yksi heimonsa yleisimmistä edustajista.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkoasultaan melko paljon sylkikuoriaisia (heimo Cantharidae) muistuttavasta ruskohammassepästä on kaksi värimuotoa. Yleisemmin kuoriaisen peitinsiivet ovat vaalean kellanruskeat ja tummien pisterivien kirjomat. Harvinaisemmalla värimuodolla peitinsiivet ovat mustanruskeat ja reunoiltaan kellertävät. Naarailla peitinsiivet leventyvät kärkeä kohti. Etuselkä on melko pieni, taaksepäin levenevä, väriltään punainen tai punaruskea ja keskiosastaan laajalti mustahko. Etuselässä on keskivako ja sen terävät takanurkat suuntautuvat sivuille ja yläviistoon. Takanurkkien etupuolella on viisto ja syvä ura. Silmät ovat selvästi ulkonevat ja niiden takana on selvä ohimo. Pään etuosa on usein punertava. Raajat ovat tummia reisiä lukuun ottamatta kellanruskeat. Tuntosarvet ovat tummanruskeat, tyvestä vaaleat, melko pitkät ja sahamaiset.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruskohammassepän levinneisyys ulottuu Espanjasta ja Irlannista Euroopan ja Keski-Aasian poikki Itä-Siperiaan. Suomessa se on hyvin yleinen koko maassa.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaiset metsät ovat ruskohammassepän elinympäristöä. Erityisen yleinen laji on tunturikoivikoissa, mutta myös Etelä-Suomessa se on heimonsa yleisin edustaja lehtipuissa, usein pellonreunassa tai lehtometsässä. Aikuisia kuoriaisia tapaa yleisimmin metsänreunojen ruohovartisilta kasveilta tai kukista. Toukat talvehtivat, koteloituvat keväällä, ja aikuisia kuoriaisia on liikkeellä toukokuusta heinäkuulle huipun osuessa kesäkuun loppupuolelle. Toukat elävät lahopuiden kuoren alla etenkin harmaalepissä ja koivuissa. Toukat kaivavat puuainekseen pitkiä käytäviä ja saattavat olla muita toukkia ja omia lajitovereitaan saalistavia petoja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c K. Heliövaara, I. Mannerkoski, J. Muona, J. Siitonen & H. Silfverberg: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6 s. 46, 58, 124–126
- ↑ Elateridae of the British Isles (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Ruskohammasseppä (Denticollis linearis)
- Ötökkätieto: Ruskohammasseppä (Denticollis linearis)
- iNaturalist: Ruskohammasseppä (Denticollis linearis)
- UniProt: Taxonomy - Denticollis linearis (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Denticollis linearis (englanniksi)
- Insektenbox (saksaksi)