Rupprecht (Baijerin kruununprinssi)
Rupprecht Maria Luitpold Ferdinand[1] (saks. Rupprecht von Bayern); (18. toukokuuta 1869 München – 2. elokuuta 1955 Starnberg) oli Baijerin kuningaskunnan viimeinen kruununprinssi. Hän oli myös Saksan armeijan sotamarsalkka ja palveli komentajana ensimmäisessä maailmansodassa.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wittelsbachin hallitsijasukuun kuulunut[2] Rupprecht oli kuningas Ludvig III:n ja kuningatar, Itävalta-Esten arkkiherttuatar Marie Theresen (1849–1919) vanhin poika.[1] Hänellä oli 12 sisarusta.
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän aloitti sotilasuransa jalkaväen aliluutnanttina vuonna 1886, kävi sotilasakatemian 1890 ja yleni vuoteen 1900 mennessä kenraalimajuriksi. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Baijerin ensimmäisen sotilaspiirin komentajaksi, mistä hän siirtyi 1906 Baijerin ensimmäisen armeijakunnan komentajaksi. Maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Rupprecht oli sotilasarvoltaan kenraalieversti ja toimi Saksan neljännen sotilaspiirin tarkastajana.[1] Sodan puhjettua hänet nimitettiin komentamaan Saksan kuudetta armeijaa, joka oli sijoitettu Lothringeniin torjumaan Ranskan odotettavissa ollutta hyökkäystä. Ranskalaiset käynnistivät suunnitelma XVII:n mukaisen hyökkäyksensä 14. elokuuta 1914. Seuranneessa Lothringenin taistelussa Rupprecht perääntyi ensin hämäystarkoituksessa, mutta iski sitten takaisin rajulla ja ovelalla vastahyökkäyksellä.[3] Vastahyökkäys käynnistyi 20. elokuuta Metzin ja Vosgesin välisellä 70 kilometrin levyisellä rintamaosuudella, ja ranskalaiset lyötiin takaisin koko matkalla. Rupprechtin armeija jatkoi saman tien hyökkäystään Moselin yli.[1]
Syksyllä 1914 Rupprechtin armeija siirrettiin Pohjois-Ranskaan, jossa hän onnistui Arrasin seudulla käydyissä ankarissa taisteluissa torjumaan seuraavan vuoden aikana useita ranskalaisten ja brittien hyökkäyksiä.[1] Hänet ylennettiin elokuussa 1916 kenraalisotamarsalkaksi, ja hänen johtoonsa annettiin Saksan pohjoisista armeijoista koottu ”armeijaryhmä Rupprecht”.[3] Kyseinen armeijaryhmä osallistui vuosina 1916–1917 muun muassa Sommen, Arrasin ja Flanderin taisteluihin, maaliskuussa 1918 hyökkäykseen Amiensia vastaan ja huhtikuussa 1918 Lysin taisteluun.[4] Rupprechtin on sanottu olleen paras Saksan kuninkaallista alkuperää olleista komentajista ensimmäisen maailmansodan aikana. Hänellä oli kiistoja ylipäällikkö Erich von Falkenhaynin kanssa, koska tämä pyrki kontrolloimaan keskitetysti kaikkia taistelustrategioita.[3]
Kruununtavoittelija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinssi Rupprecht vetäytyi eläkkeelle menetettyään kuninkaallisen asemansa vuoden 1918 vallankumouksen seurauksena. Hän ei kuitenkaan tunnustanut isänsä kruunustaluopumista, koska tämä oli ilmoittanut luopuvansa hallitustehtävistä vain tilapäisesti. Ludvig III:n kuoltua lokakuussa 1921 Rupprecht ilmoitti oikeuden Baijerin kruunuun siirtyneen itselleen, ja Baijerin monarkistit tukivat häntä.[4] Hän esiintyi myöhemmin natsien vallan vastustajana ja siirtyi vuonna 1938 maanpakoon Italiaan, jossa asui koko toisen maailmansodan ajan. Hänen puolisonsa ja aikuiset lapsensa vangittiin vuonna 1944, ja heitä pidettiin Sacsenhausenin, Flossenbürgin ja Dachaun keskitysleirillä sodan loppuun asti, mutta Rupprecht itse vältti pidätyksen.[3] Vapaaksi päästyään huhtikuussa 1945 puoliso, prinsessa Antoine ei suostunut enää asumaan Saksassa. Hän kuoli Sveitsissä keskitysleirikokemusten heikentämänä vuonna 1954.
Avioliitot ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kruununprinssi Rupprecht avioitui vuonna 1900 Baijerin herttuatar Maria Gabriellan (1878–1912) kanssa. He saivat yhden pojan, vuonna 1905 syntyneen Albrechtin.[1] Maria Gabriella kuoli 34-vuotiaana munuaistautiin.
Heille syntyi viisi lasta:
- Luitpold Maximilian Ludwig Karl, Baijerin perintöprinssi (8. toukokuuta 1901 – 27. elokuuta 1914); kuoli polioon 13-vuotiaana
- Baijerin prinsessa Irmingard Maria Therese José Cäcilia Adelheid Michaela Antonia Adelgunde (21.9.1902 – 21.4.1903); kuoli kurkkumätään alle yksivuotiaana
- Albrecht, Baijerin herttua (1905–1996), avioitui 1930 kroatialaisen Trakostjanin kreivitär Maria Draskovichin (1903– 1969) kanssa, ei jälkeläisiä. Avioitui toisen kerran 1971 kroatialaisen Keglevich-Buzinin kreivitär Marie-Jenken (1921– 1983) kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä
- Kuolleena syntynyt tytär (6. joulukuuta 1906)
- Baijerin prinssi Rudolf Friedrich Rupprecht (30.5.1909 – 26.6.1912); kuoli diabeettiseen shokkiin 3-vuotiaana
Prinssi Rupprecht ja morsian Luxemburgin prinsessa Antoinette 1918
Rupprecht avioitui toisen kerran 52-vuotiaana vuonna 1921 Luxemburgin ja Nassaun prinsessa Antonian (1899–1954) kanssa, joka oli Luxemburgin suurherttua Vilhelm IV:n ja Portugalin infanta Maria Annan tytär, heille syntyi kuusi lasta:[4]
- Baijerin prinssi Heinrich Franz Wilhelm (1922–1958). Naimisissa ei-kuninkaallisen Anne Marie de Lustrac (1927–1999), ei jälkeläisiä. Heinrich kuoli auto-onnettomuudessa Argentiinassa. Hänen vaimonsa Anne kuoli samanlaisessa onnettomuudessa Milanossa neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
- Baijerin prinsessa Irmingard Marie Josefa (1923–2010). Avioitui serkkunsa Baijerin prinssi Ludwigin (1913–2008) kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä
- Baijerin prinsessa Editha Marie Gabriele Anna (1924–2013). Naimisissa ensin Tito Tommaso Maria Brunettin (1905–1954) kanssa ja toisen kerran professori Gustav Christian Schimertin (1910–1990) kanssa. Molemmilla oli jälkeläisiä
- Baijerin prinsessa Hilda Hildegard Marie Gabriele (1926–2002). Naimisissa Juan Bradstock Edgar Lockett de Loayzan (1912–1987) kanssa ja heillä oli jälkeläisiä.
- Baijerin prinsessa Gabriele Adelgunde Marie Theresia Antonia (1927–2019). Avioitui Carlin, Croÿn 14. herttua (1914–2011) kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä
- Baijerin prinsessa Sophie Marie Therese (s. 1935). Avioitui prinssi Jean-Engelbertin, Arenbergin 12. herttuan (1921–2011) kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä
Koska Rupprechtin äiti oli Englannin Stuartien jälkeläinen, Rupprecht oli äitinsä kuoltua teoriassa jakobiittien ehdokas Britannian kruununtavoittelijaksi.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mein Kriegstagebuch, 3 osaa, 1929
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Nordisk familjebok (1916), s. 1232–1233 Runeberg.org. Viitattu 10.12.2013 (ruotsiksi)
- ↑ a b House of Wittelsbach Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.12.2013 (englanniksi)
- ↑ a b c d Crown Prince Rupprecht Firstworldwar.com. Viitattu 10.12.2013 (englanniksi)
- ↑ a b c Nordisk familjebok (1926), s. 88 Runeberg.org. Viitattu 10.12.2013 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rupprecht (Baijerin kruununprinssi) Wikimedia Commonsissa
