Rupi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Rupi on kovettunut hyytymä, joka on muodostunut iholle haavan päälle. Rupi koostuu pääasiassa fibriinistä, verihiutaleista ja punasoluista, joita haavasta on vuotanut. Hyytymä ja rupi suojaavat haava-aluetta mikrobeilta, varastoivat kasvutekijöitä haavan myöhempiin vaiheisiin sekä toimivat tarttumisalustana valkosoluille ja fibroblasteille, joita vaurioalueelle saapuu.[1]
Ruven väri riippuu sen syntytavasta:[2]
- Mustanpunainen rupi koostuu hyytyneestä verestä, jota haavasta on vuotanut.
- Vaaleankeltainen rupi koostuu kuivuneesta kudosnesteestä eli veriseerumista tai imunesteestä. Sitä on tullut pienistä nesterakkuloista tai rakoista, tai märkivästä ihottumasta.
- Oranssi tai hunajankeltainen rupi koostuu kuivuneesta visvasta, joka on syntynyt tarttuvista bakteereista, streptokokeista tai stafylokokeista. Tällainen märkärupi on tarttuvan bakteeritulehduksen merkki.
- Mustanharmaa rupi aiheutuu kudosten kuolemasta eli nekroosista, jota voi esiintyä verisuonitulehduksessa, verisuonitukoksessa tai vyöruusussa. Tällainen rupi voi haista mädälle.
- Valkoisenkellertävä, karkea ja nystyräinen rupi koostuu vaalean haavanesteen ja sarveissolujen yhdistelmästä.
Ruven alle muodostuu suojassa uutta pintakudosta, ja aikanaan rupi irtoaa. Sen irtoamisen yhteydessä esiintyy yleensä kutinaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ritva Heljasvaara, Sanna-Maria Karppinen, Minna Kubin, Kaisa Tasanen ja Taina Pihlajaniemi: Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Adler, Yael: Iholla: kaikki kehomme suurimmasta elimestä, s. 60–61. (alkuteos Haut Nah 2016) Suomentanut Lustig, Elina. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31644-2