Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia (ruots. Kungliga Akademien för de fria konsterna, FrKA, usein myös Konstakademien) on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista. Se sijaitsee Tukholmassa. Akatemian perusti kuningas Kustaa III vuonna 1773. Akatemiaa edelsi vuonna 1735 perustettu Kuninkaallinen Piirustusakatemia.[1]
Taideakatemia on itsenäinen järjestö, jonka tehtävänä on tukea maalaustaidetta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja muita kuvataiteita. Taideakatemiassa on myös koulutettu linnoitusupseereita. Vuonna 1978 akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (Kungliga konstghögskolan). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa.
Ensimmäiset naiset tulivat kouluun ylimääräisinä opiskelijoina vuonna 1847.
Taideakatemia on toiminut vuodesta 1775 Tukholman Norrmalmilla samassa talossa. Rakennus tunnettiin alun perin Sparren palatsina, koska sen rakennutti ylikuvernööri Axel Sparre vuosina 1671–1672. Talon on suunnitellut Nicodemus Tessin vanhempi. Se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1751 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Talon omistanut valaja Gerhard Meyer lahjoitti sen 1775 taideakatemialle. Rakennusta muutettiin 1841–1847 Fredrik Blomin ja 1893–1897 Erik Lallerstedtin suunnitelmien mukaan. Viimeisimpien muutosten jälkeen rakennus sai nykyisen uusrenessanssityylisen ilmeensä.[2]
Agré
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taideakatemiassa opiskelleelle saatettiin myöntää agré (ranskan sanasta agréer ’valtuuttaa, hyväksyä’) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jäsenyyttä arvossa seuraava arvonimi. Agrén myöntäminen tarkoitti, että opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella.[3] Suomesta lähteneille agré myönnettiin ainakin Erik Cainbergille, R. W. Ekmanille ja Aleksander Lauréukselle.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kort historik Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia. Viitattu 23.12.2008.
- ↑ Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 69. Norstedts, Tukholma 2012.
- ↑ Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 15. Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8
- ↑ Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat Suomessa Suomen kuvataiteilijat, verkkomatrikkeli. Suomen taiteilijaseura. Viitattu 23.12.2008.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset sivut (ruotsiksi)
