Ruotsala (Muurla)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruotsala on kylä Salon kaupungin Muurlassa. Kylä sijaitsee Ylisjärven koillispuolella 1-tien varrella Muurlan moottoritieliittymän länsipuolella. Ruotsala ja sen kulttuurimaisema on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.[1]

Ruotsalan kylä sijaitsee näyttävällä paikalla kolmella mäellä suuren peltoaukion keskellä, jonka halki kulkee valtatie 1. Kylän eteläpuolelta kulkee seututie 110.[2] Peltoalueen itäpuolella virtaa Ruotsalanjoki. Ruotsalan kyläalue käsittää Muurlan koko koillisosan. Kyläalue ulottuu Rajamäeltä entisen kunnanrajan myötäisesti Ruotsalanjoen yli Vähä-Rytkön, Iso-Rytkön ja Kave-Rytkön järville saakka.[3] Ruotsalan itäosat ovat pääosin mäkistä metsämaata. Kyläkeskuksen lisäksi yksittäisiä taloja on hajallaan pitkin kylän aluetta. Järvien rannoilla on kesämökkejä.[4]

Varhaisin maininta Ruotsalasta on 1300-luvulta. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan kylän kantatilat Knaapi, Hänti, Wiisas ja Lauri. Isojako toimitettiin kylässä vuonna 1796 ja jolloin Wiisas siirrettiin yhteiseltä kylätontilta omalle mäelleen. Samalla tuli tilaa avata perinteiset umpipihat ja siirtää karjasuojat etäämmälle taloista. Ruotsalan kolmen mäen rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta ja säilynyt hyvin. Kantatilojen pihapiirit ovat pysyneet harvinaisesti muuttumattomina 1930-luvusta lähtien ja muun muassa vanhat työväen rakennukset ovat yhä olemassa.[2][1]

Kolmas kylän mäistä on entistä torpparialuetta. Kantatiloista on lohkottu 1900-luvun aikana vajaa 20 pientilaa, joista suurin osa on entisiä torppia ja mäkitupia. Kylässä on ollut oma seppä ja suutari.[2] 1930-luvulla valtatie 1, nykyinen seututie 110, rakennettiin kylän eteläpuolelta. Huomattavampi suurempi muutos kylän ympäristöön on ollut valtatie 1:n muuttaminen moottoritieksi ja sen rakentaminen kylän mäkien välistä 2000-luvun alussa.[5]

  1. a b Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema Museovirasto. Viitattu 1.3.2024.
  2. a b c Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Muurlan kulttuuriympäristö ja arvot, s. 53–55. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2023 02. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1991. Kartan verkkoversio (jpg)
  4. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 1.3.2024.
  5. Matti Grönroos: Kyläteistä valtaväyliin mattigronroos.fi. Viitattu 1.3.2024.