Ruosmanjärvi
| Ruosmanjärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Karjala |
| Kunnat | Lieksa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Laskujoki | Ruosmanjoki |
| Järvinumero | 04.489.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 150,3 m [1] |
| Rantaviiva | 17,77 km [2] |
| Pinta-ala | 2,54 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00732 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,9 m [2] |
| Suurin syvyys | 12,5 m [2] |
| Saaria | 7 |
|
Lehtosaari Piilosaari Suurisaari Terosaari |
|
 Ruosmanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ruosmanjärvi on melko matala ja kalastoltaan monipuolinen metsäjärvi Lieksan pohjoisosassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Sen pinta-ala on 2,5 neliökilometriä. Etäisyys Joensuusta on 95 kilometriä pohjoiseen.[2][1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruosmanjärven pituus kaakosta luoteeseen on 3,7 kilometriä. Järven pituutta lisää luoteeseen työntyvä lähes kilometrin mittainen Jauhiaislahti. Järven leveyttä lisää itään työntyvä Piilolahti. Noin neljäsosa Ruosmanjärvestä on vähintään metrin ja enintään kaksi metriä syvä. Alle sadasosa on vähintään kymmenen metriä syvä. Syvimmät alueet sijaitsevat Piilolahdella.[2][1]
Ruosmanjärven saariluku on seitsemän. Saarista kaksi on alle aarin laajuisia luotoja, kolmen saaren pinta-ala on yli hehtaarin. Ruosmanjärven eteläosan ilmettä hallitsee noin 25-hehtaarinen eli neljännesneliökilometrin laajuinen Suurisaari, jonka luoteinen ja koillinen osa ovat luonnonsuojelualuetta.[2][1]
Piilolahden etelärannalla on jyrkänteitä, joista itäisempi on osa Piilovaaraa, jonka laki on noin 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Myös Ruosmanjärven etelärannalla on vaaroja. Länsirannalla on suomaata, joka ei kohoa montaakaan metriä järven pintaa korkeammalle.[1]
Ruosmanjärvi laskee järven länsikolkasta alkavaa Ruosmanjokea länteen.[1]
Ruosmanjärven vesitilavuus on 7 319 000 kuutiometriä.[2]
Ruosmanjärvi (04.489.1.007) kuuluu Ruosmanjoen valuma-alueeseen (04.489), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Viekijoen valuma-alue (04.48) ja ensimmäinen on Pielisen reitin valuma-alue (04.4). Ruosmanjoen valuma-alueeseen kuuluu 24 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Laajimmat ovat Ruosmanjärvi, Pieni Ruosmanjärvi ja Kalliojärvi.[4]
Kalasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruosmanjärven kalalajeihin kuuluu muun muassa ahven, hauki, kiiski, lahna, made, siika ja särki.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ruosmanjärvi, vakavesi, Lieksa
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ a b Ruosmanjärvi. Järviwiki. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ Ruosmanjoen valuma-alue (04.489). Järviwiki. Viitattu 2.9.2022.