Rumpusoolo
Rumpusoolo on rummuilla soitettava instrumentaaliosuus. Se voi olla improvisoitu, minkä pituinen tahansa, tai se voi muodostaa jopa oman teoksensa.
Rockmusiikissa rumpusooloja ei yleensä säestetä muilla soittimilla, kun taas muiden instrumenttien sooloja säestetään useammin. Soolot eivät välttämättä myöskään seuraa tempoa, tyyliä tai muutoinkaan kyseisen kappaleen rakennetta. Jazzissa rumpusoolot yleensä pitävät tempon ja noudattavat kappaleen muotoa. Muut instrumentit voivat säestää sooloa ajoittain. Marssi- ja sotilassoittokuntamusiikissa rumpuosuudet yleensä mahdollistavat soittajien marssimuodostelmien muuttamisen ilman, että heidän täytyy samalla soittaa instrumenttejaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisenä merkittävänä rumpusooloilijana pidetään jazzrumpali Gene Krupaa, joka toi pitkän rumpusoolon jazzmusiikkiin ja käytti rumpusooloa myös muiden muusikkojen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen välineenä. Krupa esitti aikojen ensimmäisenä pidetyn pitkän rumpusoolon kappaleessa "Sing Sing Sing" Benny Goodmanin orkesterin esiintyessä New Yorkissa Carnegie Hallissa 16. tammikuuta 1938 .[1]
Rumpusooloja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Painkiller - Scott Travis - Judas Priest
- "Hot for Teacher" - Alex Van Halen - Van Halen
- "The End" - Ringo Starr - The Beatles
- Cobwebs and Strange - Keith Moon - The Who
- "Toad" - Ginger Baker - Cream
- "21st Century Schizoid Man" - Michael Giles - King Crimson
- "Soul Sacrifice" - Michael Shrieve - Santana
- "Beast And The Harlot" - Jimmy "The Rev" Sullivan - Avenged Sevenfold
- "Moby Dick" - John Bonham - Led Zeppelin
- "Rat Salad" - Bill Ward - Black Sabbath
- "The Mule" - Ian Paice - Deep Purple
- "Keep Yourself Alive" - Roger Taylor - Queen
- "YYZ" - Neil Peart - Rush
- "Parasite" - Peter Criss - KISS
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ drummerman.net: Gene Krupa www.drummerworld.com. Bernhard Castiglioni. Viitattu 2. elokuuta 2007. (englanniksi)