Rovaniemen linja-autoasema
| Rovaniemen linja-autoasema | |
|---|---|
 Rovaniemen linja-autoasema. Kuva vuodelta 2016. |
|
| Osoite | Lapinkävijäntie 2 |
| Sijainti | Rovaniemi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linja-autoasema |
| Valmistumisvuosi | 1959 |
| Suunnittelija | Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Rovaniemen linja-autoasema on linja-autoasema Rovaniemellä.
Rovaniemen linja-autoasema muodostaa yhdessä Kemin ja Sodankylän linja-autoasemien kanssa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ”Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat”. Asemat ovat yhä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti keskeisiä rakennuksia. Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat jälleenrakennettiin Lapin sodan jälkeen.[1] Rovaniemi oli tuhottu sodassa syksyllä 1944 ja Alvar Aalto suunnitteli kauppalalle uuden asemakaavan, jossa hän sijoitti linja-autoaseman rautatieaseman lähelle.[2] Vuonna 1946 Lapin keskuspaikkakunnille avattiin parakkiasemat ja vuonna 1949 väliaikaiset linja-autoasemat.[1] Rovaniemen kauppala järjesti linja-autoasemasta ja siihen liittyvistä liikennejärjestelyistä arkkitehtuurikilpailun vuonna 1956. Helsinkiläiset arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala voittivat kilpailun ehdotuksellaan ”La Strada”. He suunnittelivat myös Kemijärven ja Sodankylän sekä Nurmijärven linja-autoasemat.[3][4][2]
Rovaniemen linja-autoasema on Suomen arkkitehtonisesti merkittävimpiä sodanjälkeisen kauden linja-autoasemia. Rakennuksen arkkitehdit kehittivät toiminnallisen kokonaisuuden, jossa oli kauko-, lähi-, rahti- ja taksiliikenteen asema, hotelli, posti ja ostoskeskus. Aseman arkkitehtoninen teema on tunturin tai vaaran muoto, joka ilmenee sen kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa. Myöhemmin Alvar Aalto sovelsi samaa teemaa Lappia-talossa.[3][4][5] Rovaniemen linja-autoasema erottuu arkkitehtuuriltaan muista aikansa rakennuksista: sen kattopinta on veistoksellinen ja sisäänkäyntikatos on valmistettu vapaamuotoisesti betonista. Linja-autoaseman kattojen muoto sai vaikutteita Kolmen Ristin kirkosta, jota Kaarlo Leppänen suunnitteli samanaikaisesti Aallon toimistossa. Aallon arkkitehtuuriin viittaavat myös monet yksityiskohdat sekä yksilöllisesti suunnitellut valaisimet.[3][2]
Linja-autoaseman rakennutti kiinteistöyhtiö, jossa oli osakkaina Rovaniemen kauppala ja Matkahuolto.[4] Asema avattiin vuonna 1959. Siitä tuli Lapin läänin rautatie-, linja-auto- ja taksiliikenteen yhdistävä solmukohta ja turisteille Lapin portti. Lähi- ja kaukoliikenteen laiturit olivat rakennuksen vastakkaisilla puolilla. Asemarakennuksessa oli odotussali, lipunmyynti, matkatavarasäilytys, rahtitavaratoimisto, kioski, matkatoimisto, parturi, poliisi, Matkaravinnon itsepalveluravintola ja hotelli. Aseman keskushalli oli kaksikerroksinen ja lasiseinät ja kattoikkuna toivat siihen valoa.[3][2] Toisen kerroksen tiloja laajennettiin myöhemmin rakentamalla keskushallin aukko umpeen.[4] Suomen Docomomo otti Rovaniemen linja-autoaseman merkittävimpien suomalaisten modernistisien arkkitehtuurikohteiden valikoimaansa vuonna 2017.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ a b c d e Hautajärvi, Harri: Rovaniemen linja-autoasema Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ a b c d Hautajärvi, Harri: ”Suuntana Lappi. Matkailuarkkitehtuuri 1950-luvulla. Lapland–bound – Tourism buildings in Lapland”, Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö. Heroism and the everyday. Building Finland in the 1950s. (Toim. Riitta Nikula) Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1994, s. 71–73.
- ↑ a b c d Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin – Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria (PDF) (Sivut 252–253, 394) 2014. Aalto-yliopisto. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ Niskanen, Riitta: Linja-autoasemien historiaa Kulttuuriymparistomme.fi. 9.8.2007 (päivitetty 16.11.2017). Ympäristöministeriö. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 15.4.2022.