Rovaniemen hirvenpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Lehtojärven hirvenpää” ohjaa tänne. Suomalaisesta yhtyeestä ja sen albumista katso Lehtojärven Hirvenpää.
Rovaniemen hirvenpää
Rovaniemen hirvenpää.
Rovaniemen hirvenpää.
Löytyminen
Valtio Suomi
Löytöpaikka Lehtojärven ranta,
Rovaniemi
Löytöpäivä syksy 1955 [1]
Säilytys
Paikkakunta Helsinki
Kokoelma Arkeologian esinekokoelma,
Kansallismuseo
Luettelotunnus KM14189
Kuvaus
Esinetyyppi eläinhahmo
Materiaali mänty
Esittää hirvenpää
Mitat 37 cm (pituus)
Paino 0,748 kg [1]
Merkitys Suomessa varhaisin löydetty puuesine
Valmistettu
Kulttuuri mesoliittinen kivikausi
Ajanjakso 5790 eaa.
Kartta
Rovaniemen hirvenpää

Rovaniemen hirvenpää on Rovaniemen Lehtojärveltä järven tuntumasta suosta löydetty 37 senttimetriä pitkä hirvenpääveistos, joka on tehty männystä. Veistos on edelleen hyvässä kunnossa, vaikka puu onkin halkeillut ja alaleuasta puuttuu palanen[2]. Veistos antaa eloisan kuvan muinaisen metsästäjän kyvystä hahmottaa tärkein metsästyseläimensä. Veistos lunastettiin museovirastolle vuonna 1957 (KM14189). Se on varhaisimpiin kuuluva puinen esine, joka ajoitetaan mesoliittiselle kivikaudelle[3][4].[5]

Arkeologinen viitekehys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuveistoksia tai -esineitä on kivikaudelta säilynyt vain muutama. Orgaanisten esineiden säilyttävänä tekijänä on ollut vetinen ja hapeton suoympäristö, joka pysäyttää lahoamisen tehokkaasti tuhansiksi vuosiksi. Myös puun käsittely on edesauttanut säilymistä. Veistoksen pinnasta löytyy jäämiä punamullasta, joka on ilmeisesti ollut sekoitettuna vettä hylkivään rasvaan[6].

Veistoksen kalibroitu ajoitus on 5790 eaa.[7], mikä sijoittaa sen myöhäiseen mesoliittiseen kauteen, mikä tarkoittanee Suomusjärven kulttuuria. Rovaniemi sijaitsee selvästi sen kulttuurialueen sisällä[8]. Veistoksen kulttuurisidonnaisuudesta ei kuitenkaan ole muita viitteitä kuin sen ajoitus ja sijainti, sillä löydöksen mukana ei tullut muuta materiaalia[4].

On otaksuttu, että veistos oli veneen keulakuvana. Tähän viittaa hirven kaulaan tehty suuri lovi, jolla pää voidaan kiinnittää pystypuuhun. Kaulan sivuilla on lisäksi porattu reiät kiinnitystä varten. Kivikauden kalliokuvissa Vienan Uikujoessa, Kuolan Kanozerossa, Ruotsin Nämforsenissa ja Norjan Altassa on esitetty kookkaita valaanpyyntiveneitä, joissa on hirvenpääkoristeet keulassa. Samoissa kuvissa esiintyy myös hirvenpääsauvoja, joita kuvissa kannetaan joko yksittäin tai veneiden kannella. Myös suomalaisissa kalliomaalauksissa venekuvissa on eläimenpäitä muistuttavat ulokkeet[7]. Veistoksen yläosassa on vielä kolot vaikkapa sarvien kiinnitystä varten[2].

  • Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 62. (Rovaniemen hirvenpää) Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-13753-0
  • Huurre, Matti: Kivikauden Suomi, s. 247-253. (Vesiteillä) Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15186-X
  1. a b veistos: puinen hirvenpää finna.fi. Helsinki: Kansalliskirjasto. Viitattu 13.10.2024.
  2. a b Huurre, Matti, v. 1998, s. 252
  3. Suomen taiteen historia (Kivikausi) nikkemedia.fi. Arkistoitu 11.11.2007. Viitattu 21.11.2011.
  4. a b Museovirasto: Muinaisjäännösrekisteri (Puinen hirvenpää) kulttuuriymparisto.nba.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 21.11.2011.
  5. Muinaisjäännösrekisteri: Haavikko Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  6. Museovirasto: Suomen kivikauden esineistö (Puuveistokset) helsinki.fi. Viitattu 21.11.2011.
  7. a b Museovirasto: Elävä Kivikausi (Hirvenpääkoristeiset veneet) extras.csc.fi. Viitattu 21.11.2011.
  8. Suomusjärven kulttuurin kartta

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marius Iršėnas: Antrophomorphic and zoomorphic Stone Age Art in Lithuania, and its archaeological Cultural Context. Archaeologia Baltica, 2010, nro 13, s. 175-190. Klaipėda, Liettua: Klaipėda University. ISSN 1392-5520 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.10.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)