Rostovkan kalmisto

Rostovkan kalmisto (kylä: ven. Ростовка , Rostovka, engl. Rostovka cemetery) on Venäjällä Omskin alueella Lounais-Siperiassa Omskin nykyisellä esikaupunkialueella sijaitseva pronssikauteen ajoitettu kalmisto, josta on löydetty runsaasti Seima-Turbino-ilmiöön liitettäviä esineitä. Kalmisto sijaitsi löydettäessä Irtyšjoen sivujoen Omjoen varrella Omskin eteläpuolella Potrovkan kylän läheisyydessä. Kalmiston tutki V. I. Matjuštšenko vuosina 1966–1969 . Kalmiston esineet on aikaisemmin ajoitettu epäsuorasti noin 1700–1600 eaa. Uudet ajoitukset siirtävät ne aikaisemmiksi noin 2200–2000 eaa..

Kalmisto

Rostovkan kalmistosta tutkittiin 38 suorakulmion muotoista hautaa, jotka olivat pääosin ruumishautoja, vaikka joissakin oli merkkejä osittaisesta polttohautaamisesta. Vainajat asetettiin makaamaan kasvot länteen päin, ja ne makasivat kyljellään joko sykkyrässä tai pitkällään. Osa vainajista haudattiin päättöminä, ja myös erikseen haudattuja pääkalloja esiintyi. Kaivauksissa kerättiin talteen runsaasti pronssiesineitä, jotka muistuttavat vuosisadan alkupuolella Volgajoen ja Kamajoen seuduilla talteen otettuja pronssiesineitä. Ne edustavat Seima-Turbino-ilmiön pronssiesineiden perusmuotoja, joita on löydetty lännessä Uralin länsipuolelta ja idässä Kiinasta asti. Esineet oli laitettu vainajan mukaan hautaan tai erikseen aivan haudan ulkoreunalle. Niitä ovat putkikirveet, keihäänkärjet, veitset ja naskalit. Keihäänkärjissä on putkivarressa koukkumainen väkänen ja joko yksi tai kaksi sitomista helpottava sivulenkkiä. Eräässä puukossa on kahvan ponnessa taidokas koriste, joka esittää hevosta ja sitä köydellä pyydystävää ihmistä. Putkikirveet ovat samanmuotoisia kuin Seiman kalmistossa tavatut kirveet, ja kyseistä kirvestä kutsutaankin Seima-Rostovkan kirveeksi.

Pronssiesineiden lisäksi kalmistosta löytyi kivestä valmistettuja nuolenkärkiä, jollaisia käytettiin myös Sintaštan kulttuurissa Uralin kaakkoispuolella. Haudassa numero 21 löytyi valinmuotteja, joilla pystyi valmistamaan keihäänkärkiä, veitsiä ja reikäkirveitä. Hauta 21 sisälsi myös soturin suojaliivin osasina luista valmistettuja vahvistuksia. Haudassa lepäsi mahdollisesti Seima-Turbinolainen metalliseppä. Eräs hauta sisälsi helminauhan, jonka helmet oli valmistettu lapislatsulista. Se oli ilmeisesti tuontitavaraa Afganistanin alueelta. Haudoista löydetty keramiikka on samaa kuin Omskin ympäristön muista asuinpaikoista löydettyä Krotovon keramiikkaa.

Merkitys

Rostovkan kalmisto sijaitsee Omskin alueella, jonka kaakkoispuolella kohoavat korkeat kukkulat ja niiden takana jyrkkä Altaivuoristo. Alueella on rikkaat kupari-, tina- ja kultamalmiot aivan maanpinnassa. Muinaiset asukkaat ovat saaneet etelästä vaikutteita pronssin valmistuksesta ja valinmuottien käsittelytaitoonsa. Rostovkan metalliesineet ovat tinapronssia, joka ilmaantui Siperian aroille ensimmäiseksi juuri täällä Seima-Turbiino-seppien kauppaamina. Ajatusta tukevat kalmiston varhaiset ajoitukset, jotka ovat Seima-Turbino-ilmiön vanhimpia . Ennen sitä käytettiin metalliesineissä kuparia tai arseenipronssia. Alueella vallitsi Sintašta-Petrovkan kulttuuri (noin 2100–1800 eaa.), jonne kauppiaat toimittivat vuorilta pronssiesineitään.

Lähteet

• Anthony, David W.: The Horse, the Wheel, and Language: How Bronze-Age Riders from the Eurasian Steppes Shaped the Modern World. Princeton University Press, 2007/2009. ISBN 978-0-691-14818-2 (archive.org) (viitattu 28.9.2018). (englanniksi)
• Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio (viitattu 5.6.2018). (englanniksi)