Rosenbröijer
Rosenbröijer | |
---|---|
Suvun vaakuna |
|
Perustaja | Antonius Bröijer |
Bröijer on Viipurin saksalainen kauppiassuku,[1][2][3] jonka yksi sukuhaara on aateloitu nimellä Rosenbröijer.[4][5][6]
Suvun vanhin tunnettu suomalainen jäsen Herman Bröijer saapui Viipuriin Lyypekistä vuonna 1588 ja toimi myöhemmin Viipurin pormestarina.[1][2][7][8] Hänen poikansa,[9] Inkerinmaan sotakomissaari Antonius Bröijer aateloitiin vuonna 1647 ansioistaan Nevanlinnan kaupungin perustamisessa, ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1650 numerolla 404, nimellä Rosenbröijer.[5]
Antonius Bröijerin sukuhaara sammui nykyisen tietämyksen mukaan mieslinjalla hänen pojanpoikansa mukana[9] jo vuonna 1681.[4][5] Vuonna 1821 Antonius Bröijerin jälkeläisiksi itseään väittäneet asikkalalaiset veljekset, majuri Carl Christian Bröijer ja majuri Adolf Johan Bröijer, onnistuivat kuitenkin kirjautumaan Ruotsin ritarihuoneen matrikkeliin suvun vanhalla numerolla.[5][6] Heidät naturalisoitiin Suomen aateliin vuonna 1823 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1825 sukuna numero 187.[4][5]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herman Bröijer (noin 1560–1633), lyypekkiläinen kauppias, Viipurin pormestari[10]
- Adolf Theodor Rosenbröijer (1837–1894), virka- ja valtiopäivämies, Nils Adolf Rosenbröijerin poika
- Antonius Rosenbröijer (noin 1593–1678), Viipurin pormestari, Herman Bröijerin poika[11]
- Agneta Rosenbröijer (noin 1620–1697), viipurilainen kauppias ja aatelisrouva, Antonius Rosenbröijerin tytär[12]
- Carl Christian Rosenbröijer (1762–1832), majuri ja tilanomistaja, aloitteentekijä Jyväskylän kaupungin perustamisessa[13]
- Alfred Rosenbröijer (1835–1931), tehtailija, valtiopäivämies ja arkkitehti, Nils Adolf Rosenbröijerin poika
- Karl Hjalmar Rosenbröijer (1847–1916), upseeri ja virka- ja valtiopäivämies
- Nils Adolf Rosenbröijer (1798–1890), suomalainen postimestari ja taidemaalari, Adolf Johan Bröijerin poika
- Einar Rosenbröijer (1883–1939), suomalainen diplomi-insinööri ja Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen johtaja
- Bertel Rosenbröijer (1887–1943), suomalainen everstiluutnantti ja sotilasasiamies
- John Rosenbröijer (1887–1955), suomalainen jääkärieverstiluutnantti, Karl Hjalmar Rosenbröijerin poika[4]
- Marianne Alopaeus (o.s. Rosenbröijer, 1918–2014), suomenruotsalainen kirjailija[4]
Avioliiton kautta sukuun liittyvät myös:
- Gurli Sevón-Rosenbröijer (o.s. Sevón, s. 1892), toimittaja, kääntäjä ja kirjailija, Edvin Bertel Rosenbröijerin puoliso
- Maj-Lis Rosenbröijer (o.s. Backman, 1926–2003), maisema-arkkitehti,[4] diplomi-insinööri Lars-Magnus Rosenbröijerin puoliso
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kari Auranen: Herman Bröijer (n. 1565–1633): Viipurin porvari ja pormestari Sukuviesti 5/2000
- ↑ a b Viipurista vauhtia Pietarin edeltäjälle – Turun Sanomat 18.5.2003[vanhentunut linkki]
- ↑ Hans Andersin: Ruotsalais-saksalainen aika Wiipurissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 358
- ↑ a b c d e Rosenbröijer. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b Rosenbröijer (1500–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Jälkipolvitaulu: Bröijer Herman * 1568 Lyypekki † 1633[vanhentunut linkki] – Tämä sukutaulu pitää Herman Bröijer nuorempaa Herman Bröijer vanhemman poikana
- ↑ Taistelu Viipurista. Juhan Suku-uutiset.
- ↑ a b Rosenbröijer / Bröijer. Ancestry.com – Tämä sukutaulu sijoittaa Herman Bröijer nuoremman Antonius Bröijerin pojaksi
- ↑ Bröijer, Herman (noin 1560 – 1633) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Rosenbröijer, Antonius (noin 1593 – 1678) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Rosenbröijer, Agneta (noin 1620 – 1697) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965. I osa. Jyväskylä 1972, s. 6–8.