Roos af Hjelmsäter

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Roos af Hjelmsater
Suderheimin suku

Roos af Hjelmsäter on alun perin Norjasta lähtöisin oleva keskiaikainen suurmiessuku, joka otettiin Ruotsin aatelissäätyyn (numero 51) vuonna 1625 ja vapaaherralliseen arvoon (numero 186) vuonna 1705 nimellä Roos. Suvun aatelinen haara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 2. Tämä sukuhaara on sammunut.[1]

Norjalainen valtaneuvossuku Elgenstierna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roos-suku[2] on Haftorinpoikien suvun haara, Norjassa se tavallisesti tunnetaan nimellä Sudrheim[3]- tai Sörum-suku. Suvun esi-isänä pidetään norjalaista valtaneuvosta ja ritaria Jon Raud Ivarinpoikaa Suderheimista. Hän eli 1200-luvun lopulla ja mainitaan paronina (baro regni Norvegiae) 1302. Hänen isänsä oli Ivar av Skjeduhof ja äiti oli Skule-jaarlin sisarentytär.[4]

Jon Raud Ivarinpojan poika Hafthor Joninpoika oli ritari, valtioneuvos ja paroni. Hän omisti suuria maaomaisuuksia eri puolilla Norjaa. Hänen puolisokseen tuli 1303 Agnes, Norjan kuninkaan Haakon V Maununpojan avioton tytär. Hafthor Joninpoika oli kuningas Haakon V Maununpojan kuoltua 1319 yksi kolmivuotiaan kruununperillisen Maunu Eerikinpojan holhoajista. Kruununperillinen oli hänen vaimonsa sisarenpoika. Hafthor Joninpoika eli vielä 1331.

Edellisen poika Jon Hafthorinpoika ryhtyi yhdessä veljensä Sigurdin kanssa kapinaan syrjäyttääkseen serkkunsa kuningas Maunu Eerikinpojan. Kapina kukistui pian, mutta jo 1337 Jon Hafthorinpoika nousi jälleen kapinaan. Hän valtasi jopa Åkershusin linnan, mutta taipui sovintoon Bohusissa 15.8.1339. Mainitaan ritarina ja valtaneuvoksena 1343, kun norjalaiset mahtimiehet huusivat Haakon Maununpojan maansa kuninkaaksi. Hän hoiti yhdessä veljensä kanssa äidinisältään saamaansa Borgesysselsin lääniä 1347. Hän myi 1350 osuutensa Värmlantilaisesta Hammarön saaresta, jonka oli tullut omistamaan vaimonsa kautta. Hän osallistui Bohusin valtiopäiville 1361. Hän oli baro regni Norvegiae 1369 ja valtaneuvos 1380. Hän eli 1395 vaimonsa kuollessa. Jon Hafthorinpojan vaimo Birgitta Knutintytär oli Värmlannin ja Länsi-Göötanmaan laamannin, valtaneuvos Knut Maununpojan tytär. Tämän naimakaupan myötä sukuun siirtyi ruotsalaista omaisuutta. Maa oli myös personaaliunionissa Ruotsin kanssa.

Edellisen poika Brynjulf[5] mainitaan norjalaisena valtaneuvoksena 1392. Hän kuoli ennen 7.3.1422, koska tuolla päivämäärällä hänen leskensä Ingeborg Bengtintytär lahjoitti kaksi tilaa Riseborgin luostarille.

Edellisen poika Knut Brynjulfinpoika sopi norjalaisten sukulaistensa kanssa 1438 maatilojen omistuksista. Hän peri kaksi Värmlantilaista tilaa isoäidiltään Birgitta Knutintyttäreltä ja omisti tiluksia Värmlannissa, Norjassa ja Närekessä. Hänen poikansa Knut Knutinpoika (eli vielä 1496) muutti Ruotsiin ja perusti varsinaisesti ruotsalaisen Hjelmsäterin sukuhaaran. Puoliso oli Margareta Bondentytär. Norjalainen sukuhaara sammui 1400-luvulla.

Knut Knutinpoika (eli vielä 1496) omisti Hjelmsäterin.[6] Hänestä polveutuu ruotsalainen suku Roos af Hjelmsäter. Hänen puolisonsa oli Ingrid Magnusintytär Bock.

Ruotsalainen Hjelmsäterin suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomattavia suvun jäseniä:

  • Måns Knutinpoika Roos, (hänen isänsä oli edellä mainittu ruotsalaisen sukuhaaran kantaisä Knut Knutinpoika), Ribbenåsin herra Ekebyssä. Vahvisti sinetillään Västeråsin valtiopäivien asiakirjat 1544. Oli kuningas Kustaa Vaasan testamentin valvoja 1560 ja valtion saatavien valvoja 1561. Tunnetaan myös nimellä Måns till Blomberg. Puoliso: Christina Gregorsdotter, vuorimies Gregor Ulfsonin (vaakunassa punainen leijona) ja Margareta Hansdotter Ekebladin tytär. Heidän lapsiaan olivat:
    • Ingrid, puoliso ratsumestari Joen Andersson
    • Bengta, puoliso sotaeversti Peder Nilsson, aateloituna Gyllenstråle
    • Brita, puoliso Daniel Torkilson Svinhufvud
  • Karl Gustaf Roos af Hjelmsäter, ruotsalainen vapaaherra ja sotilas
  • Axel Erik Roos af Hjelmsäter, ruotsalainen vapaaherra ja sotilas
  • John Oscar Roos af Hjelmsäter, siviili-insinööri ja Tukholman teknisen koulun opettaja
  • Herman Julius Roos, sotilas ja Pohjanmaan talousdeputaation puheenjohtaja
  1. Roos af Hjelmsäter. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 9.6.2014.
  2. https://web.archive.org/web/20090328161137/http://web.telia.com/~u87534568/ant-6271111611.htm, lainattu 6.3.2009, kopio Internet archiven palvelimella
  3. Sudreims-ætten. Viitattu 9.6.2014
  4. C.Szabad:Supplement till den introducerade Svenska adelns ättartaflor, osa 2, s. 784, Falköping 2008
  5. Roos af Hjelmsäter (Sudreims-ætten). Viitattu 9.6.2014
  6. Personakt Knut (Knutsson) Roos af Hjelmsäter. Viitattu 9.6.2014