Romanssi Las Vegasissa
| Romanssi Las Vegasissa | |
|---|---|
| The Only Game in Town | |
 |
|
| Ohjaaja | George Stevens |
| Käsikirjoittaja | Frank D. Gilroy |
| Tuottaja |
Fred Kohlmar Edgar Lansbury |
| Säveltäjä | Maurice Jarre |
| Kuvaaja | Henri Decaë |
| Leikkaaja |
John W. Holmes William Sands |
| Pukusuunnittelija | Mia Fonssagrives-Solow |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Studios |
| Levittäjä | 20th Century Studios |
| Kesto | 113 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Romanssi Las Vegasissa (The Only Game in Town) on George Stevensin viimeiseksi jäänyt ohjaustyö, Frank D. Gilroyn oman näytelmänsä pohjalta käsikirjoittama draamaelokuva vuodelta 1970. Sen pääosia näyttelevät Elizabeth Taylor ja Warren Beatty.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ikääntynyt Las Vegasin revyytyttö Fran (Taylor) on kyllästynyt odottamaan toimettomana sanfranciscolaisen miesystävänsä vuosia lupailemaa avioeroa vaimostaan. Nainen rakastuukin itseään hieman nuorempaan ravintolapianistiin, peliriippuvaiseen Joeen (Beatty), joka haaveilee kasinovoitosta päästäkseen pois Las Vegasista.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaiskritiikit olivat vaihtelevia. Muun muassa The New York Timesin Vincent Canby murskasi elokuvan miltei kaikilta osiltaan. Hänestä nimekkäiden tähtien valjastaminen köykäisen Broadway-flopin banaalin elokuvasovituksen luuserihahmoiksi ei lainkaan toimi.[1] Helsingin Sanomien Pertti Avola kirjoitti 16 vuotta myöhemmin Romanssin Las Vegasissa olevan näytelmäpohjansa vuoksi hieman rajoittunut ja ummehtunut elokuva, jonka perusmateriaali on haurasta. Stevens on hänestä kuitenkin onnistuneesti nostanut elokuvansa keskipisteeksi koskettavan, aidosti ihmissuhteen kipeyttã kuvaavan ytimen.[2]. Saman lehden Mikael Fräntin mielestä tämä George Stevensin viimeiseksi jäänyt ohjaustyö on kitkerã rakkausdraama ikääntyvästä ilotytöstä ja häviöön tuomitusta nuoresta uhkapelurista. ”Las Vegasin pettävissä kimalluskulisseissa he yrittävät tarrautua toisiinsa ja haukata palan amerikkalaisesta unelmasta, mutta ennuste ei ole hyvä.”[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Canby, Vincent: Screen: 'The Only Game':Major Stars Converge on a Minor Script. The New York Times, March 5, 1970. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ Avola, Pertti: Vaihteleva amerikkalaisen elokuvan ilta. Helsingin Sanomat, 2.7.1986, s. 41. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Fränti, Mikael: Elokuvia tänään. Helsingin Sanomat, 30.7.1997, s. 43. Näköislehti (maksullinen).