Ronald Westrén-Doll
Ronald Alexander Eugen Dietrich Westrén-Doll, Ronkki[1] (23. heinäkuuta 1927 Helsinki – 17. syyskuuta 1980[2]) oli suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä.[3][4]
Westrén-Doll piirsi ohuella tussikynällä kaunista viivaa. Ville Hännisen mukaan hän oli taitavimpia 1960–1970-luvun piirtäjistä, mutta hänen lahjojaan ei käytetty kunnolla hyväksi.[4]
Westrén-Dollin sukujuuret ovat Alankomaista ja Virosta. Taiteilijan itsensä kertoman mukaan rotterdamilainen merikapteeni haaksirikkoutui 1703 Viron rannikolle ja jäi maahan asumaan. Ruotsinkielisen koulun käytyään Westrén-Doll pääsi 1945 opiskelemaan Ateneumiin, aluksi kahdeksi vuodeksi sen iltakouluun ja sitten kolmeksi vuodeksi koulun graafisen taiteen osastolle.[1]
Westrén-Doll kulutti pari vuotta Tukholmassa etsien töitä, joita lopulta saikin pilalehti Strixistä, joka pian yhdistyi Söndags-Nisse-lehden kanssa. Hänen piirroksiaan julkaistiin myös silloisissa aikakauslehdissä, kuten OBSissa.[1]
Westrén-Doll avioitui ja palasi Helsinkiin vuonna 1953, ja seuraavana vuonna Ilmari Turja palkkasi hänet vastaperustettuun Uuteen Kuvalehteen. Hän oli tutustunut Turjaan jo ennen Ruotsiin lähtöään toimiessaan Suomen Kuvalehdessä kesätöissä taittajana. Uudessa Kuvalehdessä Westrén-Doll toimi lehden taittajana, kuvittajana ja satunnaisesti myös pilapiirtäjänä yhteensä yhdeksän vuotta, kunnes lehti lakkautettiin 1963. Hän siirtyi Apu-lehteen, jossa hän työskenteli 1960-luvun loppuun. Hänet irtisanottiin Avusta, ja 1970-luvulla hän jäi sairauseläkkeelle.[1][4] Töiden vähyys Avussa edesauttoi alkoholiongelmaa, johon siihen aikaan ei suhtauduttu paheksuvasti. Westrén-Dollia oli 1950-luvulla pyydetty Helsingin Sanomiin taiteelliseksi johtajaksi, mutta hän torjui tarjouksen ongelmansa tunnistaen, ja tehtävä meni Henrik Tikkaselle. Jonkin verran Westrén-Doll teki kuvituksia myös Me-lehteen.[5]
Westrén-Doll tekstasi Tinttiä, ainakin Yksisarvisen salaisuuden.[3] Hän kuvitti kolmetoista kirjaa ja piti piirrosnäyttelyn 1978.[1]
Westrén-Dollin piirroksia on muun muassa Valtion taidemuseon kokoelmissa.[2]
Kirjankuvituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Linnove: Päivän pilkettä, puupiirrokset: Ronald Westrén-Doll. Hämeenlinna: Nide, 1951.
- Ilmari Turja: Suuressa maassa ja pienessä, WSOY 1957.
- Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita, Tammi 1962.
- Mark Twain: Matkakirjeitä maasta. Weilin + Göös 1964.
- Veikko Huovinen & Veijo Meri (toim.): Piirakkasota: valikoima huumoria, Weilin+Göös 1964.
- Ovidius Naso, Publius: Rakastamisen taito. Rakkauden parannuskeinot, Gummerus 1965.
- Mark Twain: Kaksipiippuinen juttu ja muita merkillisiä tarinoita, Weilin + Göös 1967.
- Pekka Lounela: Ota iisisti, jenkki: kaskuja kapitalismin kultamaasta, Weilin + Göös 1967.
- Minna Canth: Valitut teokset, Ex libris 1971.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3
- Westrén-Doll, Ronald Valtion taidemuseo. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 5.10.2018.
- Ville Hänninen: Ajan suuntaus, Kannen takaa. Parnasso, 5/2018, s. 8–10. Otavamedia.