Rocky Graziano

Rocky Graziano
Henkilötiedot
Koko nimi	Thomas Rocco Barbella
Syntynyt	1. tammikuuta 1919 New York
Kuollut	22. toukokuuta 1990 (71 vuotta) New York
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Nyrkkeilijä
Lempinimi	The Rock
Pituus	170 cm
Painoluokka	keskisarja
Kätisyys	oikeakätinen, eli nyrkkeilytermein orthodox
Ammattilaistilastot
Ottelut	83
Voitot	67
– tyrmäysvoitot	52
Tappiot	10
Ratkaisemattomat	6
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Rocky Graziano (1. tammikuuta 1919 – 22. toukokuuta 1990), oikealta nimeltään Thomas Rocco Barbella, oli yhdysvaltalainen ammattilaisnyrkkeilijä ja keskisarjan maailmanmestari, joka tunnettiin erityisen kovista tyrmäysiskuistaan.

Nuoruus

Graziano vietti onnettoman ja vaikean nuoruuden Manhattanin itäosassa. Hänen amatööriuransa oli varsin lyhyt, tiettävästi alle vuoden mittainen, mutta tuona aikana hän ehti voittaa New Yorkin amatöörimestaruuden välisarjassa.

Nyrkkeilyura

Ammattilaiseksi hän ryhtyi vuonna 1942 otellen sekä väli- että keskisarjassa. Suuruuteen hän nousi vuonna 1945 tyrmättyään välisarjalaiset Billy Arnoldin ja Al "Bummy" Davisin, jota vastaan lähti selkeänä altavastaajana vedonlyöntitoimistojen tarjottua kuuden kerrointa hänen voitostaan, ja saavutti lisäksi kaksi perättäistä tyrmäysvoittoa Freddie Cochranesta, joista ensimmäisen The Ring -lehti valitsi vuoden otteluksi, ja päätti vuoden neljännen erän tyrmäykseen Harold Greenistä.

Seuraavan vuoden syyskuussa Graziano pääsi iskemään Tony Zalea vastaan keskisarjan maailmanmestaruudesta. Zale voitti Bronxin Yankee Stadiumilla käydyn ottelun kuudennen erän tyrmäyksellä. Graziano kohtasi Zalen uudelleen mestaruusottelussa 16. heinäkuuta 1947 Chicagossa, ja tällä kertaa voitti kuudennessa erässä teknisellä tyrmäyksellä ottelussa jonka The Ring valitsi vuoden otteluksi. New Yorkin liitto oli aiemmin hylännyt Grazianon lisenssin ja uhkasi elinikäisellä kilpailukiellolla tämän jätettyä ilmoittamatta lahjustarjouksista, mutta National Boxing Association, joka hallitsi nyrkkeilytoimintaa kaikkialla New Yorkin ulkopuolella, ei hyväksynyt päätöstä. Graziano ja Zale kohtasivat mestaruusottelussa vielä kolmannen kerran 10. kesäkuuta 1948 New Jerseyn Newarkissa. Zale tyrmäsi Grazianon kolmannessa erässä tämän otettua lukua jo kahdesti aikaisemmin. Kaikkiaan miesten kolmessa kohtaamisessa oteltiin yhteensä 15 erää, ja ottelijat kävivät yhteensä seitsemän kertaa kanveesissa.

Zalelle kärsityn tappion jälkeen Graziano piti vuoden taukoa nyrkkeilystä, ja saavutti seuraavan kolmen vuoden aikana 20 voittoa ja yhden ratkaisemattoman. Vielä 16. huhtikuuta 1952 hän pääsi iskemään Sugar Ray Robinsonia vastaan kevytsarjan maailmanmestaruudesta, ja löi tämän kanveesiin kolmannen erän alussa, mutta Robinson toipui tästä nopeasti ja erän keskivaiheilla tyrmäsi Grazianon napakalla lyöntiyhdistelmällä. Tämän jälkeen Graziano otteli vielä Chuck Daveya vastaan tappiollisen ottelun ennen uransa lopettamista.

Uran jälkeen

Nyrkkeilyuransa jälkeen Graziano siirtyi viihdealalle. Hän työskenteli lavakoomikkona, teki vierailuja televisio-ohjelmiin ja esiintyi muun muassa kasinoilla sekä televisiomainoksissa. Vuonna 1956 ilmestyi hänen omaelämäkertansa "Somebody Up There Likes Me". Kirjasta tehtiin myös elokuva, jossa pääosaa esitti Paul Newman. 1980-luvulla hänen terveytensä alkoi heikentyä, ja hän kuoli keväällä 1990 sydänkohtauksen jälkiseurauksiin.

Graziano valittiin nyrkkeilyn Hall of Fameen vuonna 1991.

Lähteet

• Rocky Graziano International Boxing Hall of Famessa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ammattilaisnyrkkeilytilastot BoxRec-tietokannassa
• ESPN Classic: Rocky was a champ...and a character

Aiheesta muualla

• Rocky Graziano Internet Movie Databasessa. (englanniksi)