Robur Valloittaja

Robur Valloittaja
Robur-le-Conquérant
Alkuperäisteos
Kirjailija	Jules Verne
Kuvittaja	Léon Benett
Kieli	ranska
Genre	tieteisromaani
Julkaistu	1886
Suomennos
Suomentaja	Pentti Kähkönen
Kuvittaja	Léon Benett
Kustantaja	WSOY
Sarja: Voyages extraordinaires
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
	Infobox OK

Robur Valloittaja (ransk. Robur-le-Conquérant) on tieteisromaani, jonka on kirjoittanut Jules Verne ja kuvittanut Léon Benett. Romaani on julkaistu vuonna 1886 Ranskassa. Ilmestyessään romaani oli kannanotto ”ilmaa raskaampien” lentokoneiden puolesta.^[1]

Juoni

Romaani alkaa kuvauksella, miten maailmaa kummastuttaa ja huolestuttaa tunnistamaton lentävä esine, joka havaitaan monessa paikassa. Havaintoihin liittyy usein torvensoittoa, mikä tuntuu selittämättömältä. Pian alkaa korkeisiin rakennuksiin ilmestyä mustia tähtikuvioisia lippuja, eikä kukaan ymmärrä, mitä tapahtuu.

Seuraavaksi siirrytään Philadelphiaan, jossa Weldon-Instituutin jäsenet ovat hyvin kiihdyksissään. Weldon-Instituutti on ”pallopurjehtijoiden” kerho, joka on jakautunut tasan ”keulisteihin” ja ”peristeihin” sen mukaan, mihin kerhon Go a head -ilmalaivan potkuri pitäisi asettaa. Kerhon puheenjohtaja on Setä Prudent, ja sihteeri on Phil Evans.

Kesken kiivaan väittelyn saliin tulee mies, joka sanoo nimekseen Robur. Tämä latinankielinen sana tarkoittaa rautatammea tai lujuutta ja voimaa. Hän todistaa ilmaa kevyempien lentolaitteiden olevan täysin kelvottomia ja hyödyttömiä. Hän saa osakseen vastaväitteiden vyöryn. Hän kertoo lentäneensä koneella, mistä joku keksii hänelle lisänimen Valloittaja.

»Jälleen kajahti vastalauseita ja torjuvia huutoja. Niitä jatkui runsaat kolme minuuttia. Vasta sitten Phil Evans saattoi ryhtyä puhumaan.
–Herra lentäjä, hän sanoi, –te, joka tulette kehumaan meille konelennon etuja, oletteko te koskaan ”lentänyt koneella”?

–Olen varmasti!

–Ja valloittanut ilman?

–Ehkä, hyvä herra!

–Hurraa, Robur Valloittaja! hihkaisi joku ivallisella äänellä.

–No, olkoon menneeksi! Robur Valloittaja! Minä hyväksyn nimen ja käytän sitä, sillä minulla on siihen oikeus!»
(Verne, Jules: Robur Valloittaja, s. 44. Suomentanut Pentti Kähkönen. Helsinki: WSOY, 1975. )

Kun kuulijoiden raivo on kohonnut huippuunsa, Robur ampuu viitisen laukausta ja katoaa savun sekaan, eikä insinööristä jää jälkeäkään.

Kun muut Weldon-Instituutin jäsenet ovat lähteneet Philadelphian kaduille suunnatonta vihaa ja murhanhimoa Roburia kohtaan tuntien, jäävät Setä Prudent ja Phil Evans väittelemään saliin. Evans on halunnut aina yli kaiken päästä Weldon-Instituutin puheenjohtajaksi eikä sen vuoksi pidä yhtään Prudentista. Ulkopuolella Prudentin palvelija Frycollin on odottamassa isäntäänsä. Pian herrat astuvatkin ulos, yhä väitellen. He ajautuvat Fairmount-puistoon, ja Frycollin seuraa heitä.

Äkkiä heidän kimppuunsa hyökätään. Heidät sidotaan ja vangitaan. Kun he pääsevät köysistä, he saavat tietää olevansa Albatrossissa, Roburin laivan näköisessä lentokoneessa.

Matka

Tästä alkaa matka maailman ympäri. Albatrossi kulkee seuraavien paikkojen kautta:

Pako ja paluu Philadelphiaan

Chathamsaarella Albatrossi laskee ankkurin ja koskettaa maata ensimmäistä kertaa Philadelphiasta lähdön jälkeen. Myrskyssä vioittunutta potkuria ruvetaan huoltamaan, eikä kukaan huomaa Evansin ja Prudentin sytyttämää dynamiittipanosta. Evans, Prudent ja Frycollin pakenevat, ja Albatrossi räjähtää.

Miehet matkustavat Philadelphiaan, jonne pääsevät perille 27. syyskuuta. On kulunut kolme ja puoli kuukautta kesäkuun 12. päivästä, jolloin heidät kaapattiin.

Huhtikuun 29. päivänä, seuraavana vuonna, on Go a head vihdoin valmis. Prudent on ratkaissut potkurikiistan määräämällä potkurin sijoitettavaksi kumpaankin päähän. Ilma on täysin tyyni, ja ilmalaiva lentää hyvin. Se edustaakin uusinta tekniikkaa. Yhtäkkiä Roburin uudelleen rakentama Albatrossi saapuu paikalle, ja Go a head yrittää paeta ylöspäin.

Liian ylös noustuaan ilmalaiva kuitenkin räjähtää. Robur pelastaa miehistön ja osoittaa ”ilmaa raskaamman” ylivertaisuuden. Hän antaa Go a headin miehistön palata maahan ja lähtee mukanaan lentolaivansa salaisuus, jonka hän lupaa ihmiskunnan haltuun »sinä päivänä, jolloin se on kyllin oppinut osatakseen käyttää sitä hyödykseen ja kyllin viisas ollakseen käyttämättä sitä väärin».

Teoksen vastaanotto

Verne kirjoitti Robur Valloittajalle jatko-osan Maailman herra (Maître du monde) vuonna 1904. Verne kuvaa päähenkilöä vähemmän suopeasti kuin toista romanttista sankariaan Kapteeni Nemoa, mutta Robur saa tässä kirjassa vielä esiintyä ihmiskunnan pelastajana. Jatko-osassa hänet kuvataan pikemminkin hulluna tiedemiehenä.^[13]

Myöhemmin tieteiskirjallisuudentutkijat ovat tunnistaneet tästäkin teoksesta romanttisen romaanin rakenteen: Prometheusta muistuttava sankari eristäytyy tahallaan yhteiskunnasta, osoittaa sen heikkoudet, pelastaa syrjityt ja rankaisee väärintekijöitä.^[14]