Robert Ranulph Marett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Robert Ranulph (R. R.) Marett, tunnetaan myös nimellä Robert R. Marett (13. kesäkuuta 1866 Jersey, Kanaalisaaret, Britannia18. helmikuuta 1943), oli englantilainen sosiaaliantropologi. Marett tunnetaan parhaiten moraalifilosofiaa ja uskontotiedettä koskevista tutkimuksistaan.[1]

Marett opiskeli Jerseyn Victoria Collegessa ja Oxfordin Balliol Collegessa. Hän toimi vuodesta 1891 lähtien useissa eri viroissa Oxfordin Exeter Collegessa, muun muassa collegen rehtorina. Vuosina 1910–1936 Marett toimi sosiaaliantropologian opettajana.[1]

Marettin käsitykset alkukantaisista uskonnoista erosivat aikansa maineikkaimpien antropologien Sir James George Frazerin ja Sir Edward Burnett Tylorin ajatuksista. Marett vastusti heidän jäykkää rationaalista kategorisointiaan ja puhui sen sijaan varhaisten ihmisten "primitiivisestä sydämen logiikasta". Tylorin kannattaman animismin vaihtoehdoksi Marett esitti animatismin, joka perustui aitoon ihastukseen, toivoon ja jopa rakkauteen.[1]

Marettin poikkeuksellisen laaja tuotanto ulottui Platonin Valtiota koskevasta luentosarjasta aina esihistoriallisen ajan arkeologiaan. Vuonna 1909 hän oli perustamassa Oxfordin yliopiston antropologista yhdistystä.[1]

  • The Threshold of Religion (1900)
  • Anthropology (1912)
  • Psychology and Folklore (1920)
  • Faith, Hope and Charity in Primitive Religion (1932)
  • Sacrents of Simple Folk (1933)
  • Head, Heart and Hands in Human Evolution (1935)
  • A Jerseyman at Oxford, London: Oxford U. P. 1941 (muistelmat)
  1. a b c d Robert R. Marett Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.11.2021. (englanniksi)