Robert Jenkins (merimies)

Robert Jenkins oli 1700-luvulla elänyt merenkulkija. Hänet muistetaan erityisesti miehenä, joka antoi nimen brittien Espanjaa vastaan käymälle sodalle Jenkinsin korvasta.

9. huhtikuuta 1731 Robert Jenkinsin priki Rebecca oli matkalla Jamaikasta Lontooseen, kun Espanjan rannikkovartioston alus San Antonio (alias Isabela) nousi Rebeccaan lähellä Havannaa. Jenkinsin mukaan espanjalainen kapteeni Juan de León Fandiño ryösti hänen lastinsa, syytti Jenkinsiä salakuljetuksesta, Britannian ja Espanjan välisen kauppaoikeussopimuksen rikkomisesta ja merirosvouksesta ja leikkasi hänen toisen korvansa irti. Jenkins ei antanut tätä koskaan anteeksi, vaan kanniskeli korvaa mukanaan kertoen tarinaansa, kampanjoiden Espanjaa vastaan ja vedoten jokaiseen mahdolliseen korkeampaan tahoon. Myöhemmin esitellessään korvaansa parlamentin alahuoneelle Jenkins kertoi Fandiñon loukanneen sanallisesti myös kuningasta. Brittilehdistö asettui voimakkaasti Jenkinsin puolelle ja vaati sotaa tästä ja muista vastaavista tapahtumista. Poliittisena syynä sodalle oli orjien ja tavaroiden kauppaoikeussopimus asiento, jonka perusteella britit saivat luvan kuljettaa Amerikkaan rajattoman määrän orjia sekä sovitun määrän kauppatavaraa. Britit eivät olleet enää tyytyväisiä sopimuksen asettamiin rajoihin ja Espanjan harrastamaan merivalvontaan. Britannia julisti sodan Espanjalle lokakuussa 1739. Jenkinsistä ei tiedetä mitään muuta.

"Korvan vuoksi käydyssä sodassa" menestynyt englantilainen kaappari Thomas Frankland kaappasi Fandiñon komentaman saattueen 15. kesäkuuta 1742, ottaen vangiksi miehen, jota tuolloin pidettiin syypäänä sotaan. Myöhemmin sodan jälkeen Jenkinsin kertomaa tarinaa tai osia siitä on ruvettu pitämään myyttinä.